Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistiedote
Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvasta Helmi-elinympäristöohjelmasta. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.
”Odotettu Helmi-ohjelma määrittää suuntaviivoja 2020-luvun työlle monimuotoisuuden tilan parantamiseksi. Suomen lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Laajalla yhteistyöllä ja oikein kohdennetuilla toimilla luontokato voidaan pysäyttää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
”Helmi-ohjelmassa tehdään yhdessä töitä luonnon monimuotoisuuden eteen. Mukana on koko ympäristöhallinto sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala. Ohjelma on hyvä esimerkki siitä, että luontoa voidaan auttaa monin eri tavoin ja parhaaseen tulokseen päästään vapaaehtoisilla toimilla”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Laadun heikkeneminen tarkoittaa elinympäristön muuttumista lajien kannalta huonoon suuntaan esimerkiksi rehevöitymisen, vieraslajien, lisääntyneen kulumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä ennallistetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, metsiä, pienvesiä ja rantoja, lintuvesiä ja -kosteikkoja. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa.
Luonnon monimuotoisuutta turvaavat ja palauttavat, hyvin kohdennetut ennallistamis- ja kunnostustoimet tukevat myös lajien ja luontotyyppien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakenteeltaan ehjien ja toimivien ekosysteemien säilyminen tarjoaa hyvinvoinnille välttämättömiä ekosysteemipalveluita, kuten hiilensidontaa, tulvasuojelua ja pölytystä myös muuttuvassa ilmastossa.
Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä
Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Helmi-ohjelman keskeinen tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Kunnostus- ja hoitotoimia keskitetään, jotta ne olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman vaikuttavia.
Helmi-ohjelma on sidosryhmien laajasti kannattama. Ohjelman valmisteluun osallistui kymmeniä eri elinympäristöjen asiantuntijoita, järjestöjä ja muita sidosryhmiä. Ohjelman ollessa lausunnoilla kaikki lausunnonantajat kannattivat Helmi-ohjelmaa ja monet ilmaisivat halukkuutensa osallistua ohjelman toteuttamiseen. Lausunnonantajat katsoivat, että arvokkailla luontoalueilla on paljon hoito- ja kunnostustarpeita, joihin ei ole aiemmin pystytty riittävästi vastaamaan puuttuvien resurssien takia.
Valtioneuvoston periaatepäätökseen Helmi-ohjelmasta sisältyy päätös METSO-ohjelman jatkosta vuosille 2026–2030. METSO-ohjelma jatkuu kunnianhimoisin tavoittein, joita täsmennetään ennen nykyisen METSO-ohjelmakauden päättymistä. Vuosina 2021-2025 Helmi-ohjelmassa tehdään METSO-ohjelmaa täydentäviä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.
Poimintoja ohjelman toimenpiteistä:
- Valtakunnallisesti arvokkaiden soiden vapaaehtoinen suojelu saa vauhtia Helmi-ohjelman myötä. Tavoitteena on suojella 60 000 hehtaaria.
- Soita ennallistetaan yhteensä 59 300 hehtaaria, jonka lisäksi vesiä palautetaan suojelusoille 400 kohteella.
- Arvokkaita lintuvesiä kunnostetaan 200 kpl, jonka lisäksi kunnostetaan ja perustetaan 500 kpl suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja.
- Hoidettujen perinnebiotooppien määrää kasvatetaan 52 000 hehtaariin.
- METSO-ohjelman tavoitteita täydennetään suojelualueiden ja valtion monikäyttömetsien ennallistamisella ja luonnonhoidolla. Ennallistamiskulotuksia tehdään 750 hehtaarilla suojelualueilla ja 2200 hehtaarilla valtion monikäyttömetsissä.
- Puroja kunnostetaan yhteensä 600 km ja kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan 700 pienvesikohteelle.