Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan peltokolmioilla 1.1.–28.2.2020. Riistakolmioilla laskenta-aika on Etelä- ja Keski-Suomessa 15.1.–28.2. ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3. Talvilaskennat antavat tärkeää tietoa lajien pitkäaikaisista kannanmuutoksista.
Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa talvilaskentojen avulla riistanisäkkäiden määrän vuosittaista ja pitkän aikavälin vaihtelua. Riistakolmiot.fi-palvelusta löytyvät laskentatulokset koko kolmiohistorian ajalta 1980-luvun lopulta lähtien.
Laskennan tekevät vapaaehtoiset metsästäjät. Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisen Riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sieltä löytyy ohjeita ja opastusta laskentojen tekijöille, oma kolmiokohtainen raportti sekä perustietoa laskettavista lajeista.
Lumiolot vaikuttavat laskentaan, kannanmuutoksia tärkeää tarkastella pidemmällä aikavälillä
Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta. Lumen puute, lumen liian kova rakenne tai liian vahva ja syvä lumipeite voivat estää laskennan. Jälkilaskennan kannalta ihanteellisin on yhtenäinen lumipeite ja riittävästi pehmeää lunta, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Säät voivat muuttua nopeasti. Laskentaan kannattaakin varautua heti otollisten kelien vallitessa.
Edellisen talven lumitilanne ei suosinut pienriistan lumijälkilaskentoja. Tehtyjen lumijälkilaskentojen perusteella monen pienriistalajin jälkikeskiarvot olivat valtakunnallisesti tarkasteltuina edellisvuosien tasolla. Kärpän, oravan, metsäjäniksen ja rusakon kannat olivat edellistalvea korkeammat. Ilveksen jälkiä havaittiin vähemmän kuin sitä edeltävässä laskennassa.
Lumijälkilaskennan tuloksia ei käytetä kannanarviointiin yhtä suoraviivaisesti kuin kesän kanalintulaskennan tuloksia. Pitkällä aikavälillä lumijälkilaskennoista kuitenkin saadaan arvokasta tietoa pienriistakantojen muutoksista.
Mikä on riistakolmio?
Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on neljä kilometriä, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä.
Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen etelä- ja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. Peltokolmion sivujen pituudet ovat kaksi kilometriä.
Viime vuosina kesälaskennassa on laskettu noin tuhat kolmiota ja talvilaskennassa 700 kolmiota. Talvella lasketaan riistanisäkkäiden lumijälkiä ja kesälaskennassa metsäkanalintuja (metso, teeri, pyy ja riekko). Alkava talvilaskenta on riistakolmioilla järjestyksessä 32. ja peltokolmioilla 22.