Parin edellisen vuoden nousukauden jälkeen metsäkanalinnuilla menee edelleen kohtalaisen hyvin. Kuluvan kesän poikasosuus ja poikueiden koot ovat useimmilla lajeilla ja alueilla pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa.
− Takavuosien pahimmat aallonpohjat näyttäisivät selätetyiltä, vaikka metsäkanalintukannoissa on edelleen paljon alueellista vaihtelua, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Lämmin alkukesä suosii metsäkanalintujen pienten poikasten selviytymistä, muun muassa runsaamman hyönteisravinnon ansiosta. Monin paikoin ennätyksellisen lämmin kesäkuu on asettanut odotukset korkealle metsäkanalintujen pesinnän menestykselle. Viileä ja epävakainen heinäkuu kovine rankkasateineen saattoi kuitenkin osittain vesittää lupaavan oloisen pesintävuoden.
Metsolla ja teerellä menee hyvin
Metso- ja teerikannat ovat tällä hetkellä jotakuinkin vakaita, vaikka tiheydet ovat monin paikoin pienentyneet vuosituhanteen vaihteesta. Kesän 2020 riistakolmiolaskentojen perusteella tiheydet ovat viime vuoden tasolla tai paikoin kasvaneet lievästi.
− Lapissa ja Oulun seudulla metso- ja teeritiheydet ovat paremmat kuin normaalisti. Teeren poikuekoot ovat olleet normaalia suuremmat monin paikoin Etelä-Suomea sekä Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla (tosin ei rannikolla), kertoo erityisasiantuntija Katja Ikonen Lukesta.
Ilmastonmuutoksen myötä alkukevät on lämmennyt Suomessa, samalla kun kesäkuun keskilämpötila on jopa kylmentynyt. Teerellä on osoitettu, että tämä johtaa yhä aikaisempaan pesintään, jolloin poikaset kuoriutuvat yhä kylmempiin olosuhteisiin, jossa selviytyvyys on huonoa.
Pyy- ja riekkokannat elpymässä
Pyyn tiheydet ovat aallonpohjan jälkeen kasvaneet monilla alueilla maltillisesti 2–4 vuotta peräkkäin. Riekon pitkän aikavälin kannankehitys on voimakkaasti taantuva kautta maan. Vuoden 2019 kansallisessa uhanalaisuusarviossa sekä pyy että riekko on luokiteltu vaarantuneiksi.
− Riistakolmiolaskentojen valossa riekkokannassa on kuitenkin aivan viime vuosina ollut havaittavissa elpymistä, vaikka ollaan toki kaukana 1990-luvun tiheyksistä, Lindén toteaa.
Metsä-Lapissa ja Kainuu–Oulu -alueella riekon tiheysarvio on viime vuoden tasolla tai kasvoi hieman. Ylä-Lapin riekkokannasta saadaan tarkempia tuloksia kanakoira-avusteisten linjalaskentojen jälkeen myöhemmin syksyllä.
Metsäkanalintukantojen kehitystä seurataan kolmiolaskennoilla
Loppukesän riistakolmiolaskennoissa metsästäjät ovat jälleen laskeneet metsäkanalintuja kolmen henkilön riveissä. Laskenta-aineistoja käytetään kanalintukantojen tiheyksien, poikastuoton sekä kannanmuutosten arvioinnissa. Myös metsäkanalintujen vuotuiset metsästysajat asetetaan riistakolmiolaskennan tuoreiden tulosten perusteella.
Koko Suomessa laskettiin tänä vuonna 875 riistakolmioita, mikä on noin 13 prosenttia vähemmän kuin viitenä edellisenä kesänä keskimäärin. Kyseessä on kuitenkin mahtava suoritus, josta suuret kiitokset koko laskentaväelle!
Riistakolmiot.fi, riistakolmiot@luke.fi
Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.