Lapin alueellinen riistaneuvosto kuuli alueen sidosryhmiä suurpetokantojen hoidosta, jonka jälkeen neuvosto käsitteli suurpetoasiaa kokouksessaan. Tuoreimpien kanta-arvioiden perusteella ilves- ja karhupentueiden määrä on kasvanut. Kantojen kasvu näkyy korvattavien porovahinkojen ja niiden perusteella myönnettyjen poikkeuslupien määrissä. Riistaneuvosto näkee tarpeelliseksi poronhoitoalueen karhukiintiön nostamisen.
Lapin alueellisen riistaneuvoston järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa keskustelua herätti suurpetojen kanta-arviot, niiden menetelmät ja perustana olevat havainnot. Karhun osalta keskusteltiin edellisvuonna nopeasti täyttyneistä kiintiöistä ja kiintiöalueista. Lisäksi keskusteltiin kuntien tekemistä porovahinkotarkastuksista, jotka ovat tärkeitä järjestelmän uskottavuudelle, mutta vaativat paljon resursseja. Porotalouden edustajat nostivat esille muun muassa kustannukset, joita petojen pyynti aiheuttaa paliskunnille sekä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varattujen määrärahojen riittämättömyyden.
Riistaneuvosto pitää tärkeänä, että kanta-arviomenetelmiä kehitetään Pohjois-Suomen osalta, missä petoyhdyshenkilöverkosto on harva suhteessa alueen pinta-alaan.
– Päätöksenteko suurpetojen osalta perustuu Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioihin. Arvioissa käytettäviä aineistoja tulee kehittää ja pyrkiä saamaan DNA-pohjaiset menetelmät havaintoaineiston rinnalle kanta-arvioiden pohjatiedoksi muillakin lajeilla kuin sudelle, toteaa alueellisen riistanneuvoston puheenjohtaja Jari Huhtamella.
Lapissa suurpetojen osalta Tassu-järjestelmään kirjattujen havaintojen määrä on kasvanut vuodesta 2018 alkaen. Riistaneuvosto kannustaa ilmoittamaan suurpetohavainnot petoyhdyshenkilölle.
Riistaneuvosto esittää karhukiintiön nostoa
Lapin alueellinen riistaneuvosto esittää poronhoitoalueen karhukiintiön nostoa itäisellä alueella 60 karhuun ja läntisellä alueella 20 karhuun.
Karhusta kirjattiin viime vuonna 217 havaintoa, joista 13 oli pentuehavaintoja. Havaintojen määrä on lähtenyt kasvuun vuosien 2020–2021 aallonpohjasta. Luke on arvioinut Lapin karhukannan suuruudeksi 100–200 vuotta vanhempaa karhua ennen metsästyskautta 2024. Havaintoaineiston heikon kattavuuden takia kanta-arvioon liittyy epävarmuutta.
Karhun aiheuttamien porovahinkojen määrässä on ollut kasvava trendi vuodesta 2011. Vuonna 2023 korvattiin 645 karhun aiheuttamaa porovahinkoa. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueen karhukiintiöt olivat viime vuosia pienemmät ja ne täyttyivät aikaisin. Kiintiöiden 50 karhusta 12 ammuttiin Lapissa. Kevään aikana Lapista on vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla pyydetty neljä karhua, joista kolme Savukoskelta ja yksi Inarista.
Susien aiheuttamat vahingot kasvussa
Lapissa tehtiin vuoden 2023 aikana 128 havaintokirjausta susista. Havainnot ja suden aiheuttamat porovahingot painottuivat itärajan läheisyyteen sekä Sodankylään, Inariin ja Enontekiölle. Havaintoja ja suden aiheuttamia vahinkoja on myös muualta Lapista. Vuonna 2023 suden aiheuttamia porovahinkoja korvattiin 606. Vahinkomäärä on vuosina 2021 ja 2023 ollut korkeimmillaan 30 vuoden tarkastelujaksolla.
Kuluvan metsästysvuoden 2023–2024 aikana Lapista on pyydetty porovahinkojen perusteella myönnetyillä poikkeusluvilla yhteensä 21 sutta, joista 11 pyydettiin alkutalvesta Savukoskelta.
Ilvekselle aiempaa enemmän poikkeuslupia
Ilveksistä tehtiin 239 havaintokirjausta vuonna 2023. Ilveshavaintojen määrä on ollut kasvava vuodesta 2018 alkaen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviossa todettuja ilvespentueita esiintyy Lounais-Lapissa Simon, Keminmaan, Tornion ja Tervolan riistanhoitoyhdistysten alueella. Pentuemäärä on viime vuosina ollut kasvava. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus asetti viime metsästyskaudelle Tornioon ja Keminmaahan myönnetyt kannanhoidolliset poikkeusluvat täytäntöönpanokieltoon.
Vuonna 2023 korvattiin 782 ilvesten aiheuttamaa porovahinkoa. Vahinkomäärän kehityksessä on nouseva trendi ja vahinkojen perusteella ilvekselle myönnettiin edellisvuosia enemmän poikkeuslupia. Talven 2023–2024 aikana pyydettiin yhdeksän ilvestä, joista kuusi Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan alueelta, kaksi Savukoskelta itärajan läheisyydestä ja yksi Posiolta.
Ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja
Ahmasta kirjattiin vuonna 2023 Lapissa 329 havaintoa. Kirjattujen havaintojen määrä on ollut vakaa. Havainnot painottuvat Ylä-Lappiin, itärajan läheisyyteen ja Posion, Ranuan, Rovaniemen ja Kemijärven rajapintaan. Ahman aiheuttamat porovahingot tapahtuvat samoilla alueilla. Vahinkoja korvattiin vuonna 2023 kaikkiaan 1 999 kappaletta. Alkuvuonna 2024 tapahtuneiden vahinkojen määrä on viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi.
Korkein hallinto-oikeus antoi maaliskuussa ennakkoratkaisun ahmaluvista (KHO 2024:29). Ratkaisun mukaan Suomen riistakeskus ei ollut Natura-arvioinnin ja käytössään olleiden tietojen perusteella voinut varmistua siitä, ettei yhden ahman pyydystämiseen myönnettypoikkeuslupa heikentänyt merkittävästi Natura 2000 -kohteen suojelun perusteena olevaa luonnonarvoa. Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa oli siten luonnonsuojelulain vastainen, eikä lupaa olisi tullut myöntää.
Lisätietoja:
Sami Tossavainen, riistapäällikkö
puh. 029 431 2304