Laajaa tukea kosteikkojen kunnostukseen — Vesilinnut kiittävät

SOTKA-kosteikot-hanke on saanut kansainvälistä ja kansallista rahoitusta kosteikoiden kunnostukseen, mikä auttaa taantuneita vesilintuja ympäri Euroopan.

Suomen riistakeskuksen kosteikkohanke on saanut kosteikkojen toteuttamiseen kuluvalle vuodelle 125 000 euron rahoituksen maa- ja metsätalousministeriöltä. Irlannista kuultiin ilahduttavia uutisia: kansallinen metsästäjäjärjestö haluaa tukea suomalaista kosteikkotyötä 25 000 eurolla Waterfowlers Network -säätiön kautta. Lisäksi Suomen riistanhoito-säätiön avulla saadaan kosteikkoja kunnostettua.

Tällä hetkellä hanke kattaa lähtökohtaisesti kohteiden suunnittelukustannukset ja toteutus tapahtuu talkootyöllä, sponsorirahoituksella tai muulla rahoituksella, kuten maa- tai metsätalouden rahoituksilla.

– Tälle vuodelle saatu toteutuksen rahoitus on ilouutinen, jonka myötä edistämme suunnitelmia kaivinkonetyöksi ja sitä myöten kosteikkokeitaiksi. On upeaa, että Suomessa tehtävää elinympäristötyötä arvostetaan, kertoo projektipäällikkö Mikko Alhainen.

Kosteikot tuottavat tulosta

Kosteikot tarjoavat erinomaisia pesimä- ja ruokailualueita vesilinnuille. Kosteikko vaikuttaa paikallisesti ja määrän kasvaessa merkitys kasvaa. Luonnonvarakeskus tutkii yhdessä suomalaisten yliopistojen ja ruotsalaisten tutkijoiden kanssa erityyppisten ja -ikäisten rakennettujen ja kunnostettujen kosteikkojen merkitystä vesilintukannoille. Merkittävä osa tutkimuskosteikoista on valmistunut Suomen riistakeskuksen hankkeissa.

– Monet uusista SOTKA-kosteikoista ovat huippukohteita myös uhanalaiselle ja vaateliaalle lajistolle, kuten jouhisorsalle, haapanalle, ja mustakurkku-uikulle. Esimerkiksi käytöstä poistetuille turvetuotantoalueille perustetuilla kosteikoilla havaitsimme paikoin poikkeuksellisen hyvin vesilintupoikueita, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.

Lähes 700 hehtaaria kunnostettua kosteikkoelinympäristöä

Kohteet, joihin vuoden 2024 toteutusrahoitus suunnataan, valitaan hankkeessa suunnitteluun tulevien kohteiden joukosta. Aiemmin vastaavanlaista kansainvälistä rahoitusta on saanut Korpinurmen SOTKA-kosteikko Ilomantsissa. Entinen turvetuotantoalue kunnostettiin kosteikoksi tanskalaisten, hollantilaisten ja isobritannialaisten metsästäjien tuella.

– Laaja-alaisella ja jatkuvalla työllä vaikutamme vesilintukantoihin – se vaatii pitkäjänteisyyttä, rahoitusta ja työtä yhteistyössä maanomistajien ja paikallisten toimijoiden kanssa. Kaiken keskiössä ovat maanomistajat, jotka laittavat myös omaa rahaansa ja aikaansa kosteikkoihin, sanoo Alhainen.

Vuonna 2020 alkaneessa hankkeessa on tähän mennessä toteutettu noin 645 hehtaaria kosteikkoelinympäristöä 44 kohteessa ympäri Suomen. Vuosina 2023–2024 hankkeessa suunnitellaan vähintään 40 laaja-alaista poikue-elinympäristöä. Kustannustehokkuus ja maanomistajalähtöisyys ovat hankkeen kulmakiviä, jotka edistävät sitoutumista kosteikoiden hoitoon.

Luontokadon torjuntaa Helmi-ohjelmassa

SOTKA-kosteikot-hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteiseen Helmi-ohjelmaan, jossa vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2030. Hankkeen tavoitteena on turvata taantuvien vesilintujen elinvoimaisuus ja siten hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä auttamalla maanomistajia, metsästäjiä ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kosteikkoja hyviksi vesilintujen poikue-elinympäristöiksi.