Keväisin luonnossa liikkujat saattavat kohdata poikkeuksellisen rohkean ja jopa hyökkäävän metson. Tämä niin sanottu ”hullu metso” -ilmiö saattaa hämmentää, mutta käytökselle on luonnontieteellinen selitys.
– Kyseessä on koirasmetson soidinkäyttäytyminen, joka huipentuu keväällä. Hormonit saavat metson puolustamaan reviiriään voimakkaasti. Tällöin lintu saattaa menettää varovaisuutensa ja käyttäytyä uhmakkaasti myös ihmisiä tai ajoneuvoja kohtaan, kertoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.
Yleensä metso karttaa ihmistä, mutta soidinaikaan koiras voi nähdä kulkijan kilpailijana tai uhkana. Erityisesti tummiin pukeutuneet ihmiset saattavat laukaista metson hyökkäyksenomaisen reaktion. Ilmiö on paikallinen ja yleensä vain yksi metso käyttäytyy näin – joskus sama yksilö useana vuonna peräkkäin.
– Metso ei oikeasti ole tullut hulluksi, vaikka käytös saattaa vaikuttaa siltä. Kyseessä on lajityypillinen ja tilannekohtainen reaktio. Tilanteessa on tärkeää pysyä rauhallisena ja välttää provosointia, Svensberg muistuttaa.
Jos metso pesiytyy esimerkiksi piha-alueelle tai suosittujen ulkoilureittien varrelle, voidaan poikkeuksellisissa tapauksissa harkita lintujen siirtämistä toisaalle. Useimmiten ilmiö on kuitenkin nopeasti ohimenevä.
”Hullujen metsojen” omituisen käytöksen taustalla on arveltu olevan metsien pirstoutuminen: linnut eivät ole enää löytäneet tappelukaveria ja parittelukumppania.

Metsänhoidolla on merkitystä metson elinympäristöille
Metso ja muut metsäkanalinnut hyötyvät riistametsänhoidosta. Talousmetsien hoitoon kehitetyt menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Riistan voi huomioida kaikissa metsänhoitotöissä läpi metsän kiertoajan. Menetelmät on kehitetty yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa.
Riistametsänhoidossa suositaan rakenteeltaan vaihtelevia metsiä, säästetään tiheikköjä ja varmistetaan riittävä aluskasvillisuus. Näin tarjotaan linnuille elintärkeää suojaa pedoilta ja ravintoa.
– Jos mökillä tai omalla metsäpalstalla pääsee seuraamaan metson soidinta, voi itseään onnitella. Kyseessä on vaikuttava luonnonnäytelmä, joka kertoo hyvästä elinympäristöstä, Svensberg sanoo.
Metson soidinalueiden metsänhoidossa keskeistä on riittävän metsäpeitteisyyden säilyttäminen. Soidinalueelta tulee säilyttää puustoinen yhteys varttuneeseen metsään, eikä soidinaluetta ei saa ympäröidä kauttaaltaan uudistusaloilla.
Lisää tietoa riistametsänhoidosta.
Lisätietoja
Svensberg, Marko
- Erikoissuunnittelija
- Riistatalous
- 029 431 2108
- marko.svensberg@riista.fi