Alueelliset riistaneuvostot ovat kuulleet alueellisia sidosryhmiään hirvieläintilanteesta. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 78 000 hirven talvikantaa, mikä vastaa monin paikoin arviota tämänhetkisestä hirvikannasta. Valkohäntäpeurakannalle asetettiin uudet tavoitteet, jotka ohjaavat edelleen Lounaisen Suomen tiheän kannan pienentämiseen.
Alueellisten riistaneuvostojen vuosille 2021–2023 asettamat hirvitiheystavoitteet ovat suuressa osassa maata hieman alle kolme hirveä tuhannella hehtaarilla. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta.
Asetetut tavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa hirvien talvikannan pitämistä 70 000–86 000 yksilön kokoisena. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan kanta viime kauden metsästyksen jälkeen on noin 80 800 (95 % luottamusväli 69 500–93 500) hirveä. Hirvitalousalueista valtaosalla hirvitiheys on tavoitetasolla.
Valkohäntäpeurakannan tiheydelle asetettiin numeeriset tavoitteet alueilla, joilla valkohäntäpeuroja merkittävämmin esiintyy. Kannat ovat monin paikoin tavoiteltua tiheämpiä Lounais-Suomessa, ja tavoitteena on pienentää peurakantaa. Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän kanta-arvion mukaan Suomen valkohäntäpeurakanta pienentyi päättyneen kauden metsästyksen seurauksena noin 9,5 prosenttia ja kannan arvioidaan olevan noin 109 000 (95 % luottamusväli 99 000–119 000) yksilöä.
Hirvieläinkantojen säätelyssä otetaan laajasti huomioon hirvieläinten vaikutukset, kuten hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja riistataloudelliset hyödyt sekä vaikutukset suurpetokantoihin. Hirvieläintilanteesta ja -tavoitteista on metsästyslain mukaisesti kuultu alueellisia hirvieläimiin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä.
Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset vastaavat osaltaan tavoitteiden toteutumisesta metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon kautta.
Vuosittainen verotussuunnittelu ajankohtaista
Hirvieläimille laaditaan vuosittain verotussuunnitelmat, joiden on tarkoitus tuottaa pyyntiluvanhakijoille ja metsästäjille tietoa tarvittavasta hirvieläinverotuksesta.
Hirvieläinten verotussuunnitelmien laatiminen on riistanhoitoyhdistysten lakisääteinen tehtävä. Riistanhoitoyhdistykset laativat verotussuunnitelmat hirvitalousalueille yhdessä ja sen perusteella omille alueilleen. Suomen riistakeskus ohjaa verotussuunnittelumenettelyä.
Luke tuottaa hirvieläinten kanta-arviot sekä muut verotussuunnittelussa tarvittavat tiedot, kuten arviot kannan vasatuotosta ja muusta kuin metsästyspoistumasta. Aineistot ovat julkisesti saatavilla osoitteessa https://riistahavainnot.luke.fi/cms/news?panel=uutisarkisto (luke.fi)
Hirvieläinten pyyntiluvanhakijat päättävät hakemastaan pyyntilupamäärästä ja Suomen riistakeskus ratkaisee hirvieläinten pyyntilupahakemukset julkisena hallintotehtävänä. Pyyntilupia voi hakea Suomen riistakeskukselta sähköisesti Oma riista -palvelussa https://oma.riista.fi. Haku aukeaa huhtikuun alussa ja hakemus on jätettävä viimeistään 2. toukokuuta 2022 kello 16.15.
Vuosina 2021-2023 voimassa olevat alueelliset hirvitiheystavoitteet (pdf)
Vuosina 2022-2023 voimassa olevat valkohäntäpeuratiheystavoitteet (pdf)
Lisätietoja:
Jani Körhämö, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus 0294312281
Alueelliset tiedot riistapäälliköiltä https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/