Hyljevahingot kurittavat kalastusta – yhteistyö metsästäjien kanssa turvaa kotimaisen kalan saantia

Merihylkeet aiheuttavat vahinkoja kaupalliselle kalastukselle. Kalastajat pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen, mutta hallien rikkomat pyydykset ja menetetty saalis heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta. Timo Saarinen on yksi harvoista metsästäjistä, joka on erikoistunut hylkeenpyyntiin. Pyynti kohdistetaan yhteistyössä kalastajien kanssa niihin yksilöihin, jotka aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastukselle.

Kevättalvella syntyneet hylkeenpoikaset ovat jäiden sulaessa itsenäisiä. Erityisesti nuoret halliurokset hakeutuvat keväällä ja kesällä samoille vesille kalastajien kanssa, mikä johtaa merkittäviin vahinkoihin. Hylkeet rikkovat pyydyksiä ja karkottavat kaloja vaikeuttaen kalastusta.

Kalastajat ovat pyrkineet sopeutumaan hylkeiden aiheuttamiin ongelmiin vaihtamalla pyyntialueita, kalastustapoja ja pyydyksiä. Näistä toimista huolimatta vahingot ovat edelleen merkittäviä. Hylkeet ovat monen kalastajan mielestä suurin haaste kalastuselinkeinolle. Hylkeiden aiheuttamat vahingot vähentävät kotimaisen kalan saantia suomalaisille kuluttajille.

Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja ja metsästäjä Timo Saarinen on erikoistunut hylkeenpyyntiin ja tekee tiivistä yhteistyötä kalastajien kanssa. Saarinen keskittää hylkeenpyyntinsä kalastajien pyydysten läheisyyteen ja pyrkii samaan saaliksi juuri ne hylkeet, jotka aiheuttavat eniten harmia kalastajille.

– Pyynti vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, mutta palkinto tulee kolmeen kertaan, hylje saadaan saaliiksi, autetaan kalastajaa ja turvataan kalan saanti kuluttajille, Saarinen sanoo.

Merkittäviä saalismenetyksiä ruokakaloissa

Vuonna 2023 kaupallista kalastusta harjoitti merialueella 975 kalastajaa. Heistä 199 ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Kalastajien ilmoitusten mukaan hylkeet vaurioittivat yhteensä 134 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa.

Eniten vahinkoa syntyi silakkasaaliille, jota menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa. Myös suomalaisten suosituimmat ruokakalat kärsivät tuntuvasti: siikaa menetettiin 20 tonnia, kuhaa 12 tonnia, ahventa 7 tonnia ja lohta 5 tonnia. Tutkimuksen kohteena oli vahingoittuneiden kalojen määrä pyydyksissä, joten tulokset kertovat lähinnä minimiarvion todellisista saalisvahingoista.

Merihyljekannat ovat pitkään olleet kasvussa, ja aiemmin kantaa rajoittaneet ympäristömyrkyt eivät enää aiheuta lisääntymisvaikeuksia. Hallikanta on lähes kuusinkertaistunut 2000-luvulla. Viimeisessä hyljelaskennassa havaittiin Suomen aluevesillä 17 500 harmaahyljettä, todellinen kanta on kuitenkin suurempi koska vain osa halleista havaitaan. Itämeren norppien laskenta perustuu otantaan ja Pohjanlahdella voi olla jopa 20 000 norppaa. Harmaahylje esiintyy koko Suomen merialueella, kun taas metsästystä kestävä norppakanta on ainoastaan Pohjanlahdella.