Päättyneellä jahtikaudella kaadettiin runsaat 41 000 hirveä, mikä on yhdeksän prosenttia edellisen kauden saalista enemmän. Saalismäärissä oli kasvua lähes koko maassa.
Luonnonvarakeskuksen viime maaliskuussa antaman arvion mukaan hirvikanta säilyi likimain edellisen vuoden tasolla. Asetettujen kantatavoitteiden toteuttamiseksi pyyntilupien määrää hirvenmetsästykseen kuitenkin lisättiin kaikilla riistakeskusalueilla.
Pyyntilupia myönnettiin noin 38 500 eli noin 12 prosenttia edelliskautta enemmän. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Valtakunnan tasolla myönnettyjen pyyntilupien käyttöaste oli noin 82 prosenttia, mikä on hieman edelliskautta matalampi.
– Hirvisaalis kasvoi lähes koko maassa ja viime vuoteen nähden suhteellisesti eniten Lapissa, Oulussa ja Rannikko-Pohjanmaalla. Vain Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa saalis oli hiukan edellisvuotta pienempi, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta sanoo.
Hirvisaalis oli edelliskauden tapaan urosvoittoinen ja kaadetuista aikuisista hirvistä uroksia oli 58 prosenttia ja naaraita 42 prosenttia. Vasojen osuus saaliissa oli 46 prosenttia.
Päättyneen kauden metsästystä koskivat vuosille 2024–2026 asetetut alueelliset kantatavoitteet, jotka tähtäävät koko maassa 70 000–90 000 yksilön talvikantaan. Tavoitteiden toteutumista on mahdollista arvioida maaliskuussa, kun Luonnonvarakeskus julkaisee arvionsa jahdin jälkeisestä hirvikannasta.
Hirvi on koko maan tasolla tärkein riistaeläimemme ja viime jahtikaudella sen metsästykseen osallistui jälleen noin 100 000 metsästäjää. Päättyneellä kaudella hirvisaaliista saatiin noin 5,4 miljoonaa kiloa luullista lihaa. Lisäksi metsästyksellä on huomattava virkistysarvo. Päättyneellä metsästyskaudella hirvijahdissa vietettiin aikaa noin 720 000 henkilötyöpäivää.
Lisätietoja
Körhämö, Jani
- Riistapäällikkö, Pohjois-Häme
- 029 431 2281
- jani.korhamo@riista.fi