Hirvieläinten metsästys käynnistyy vaiheittain

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella päästään hirvijahtiin syyskuun alussa. Muualla maassa alkaa hirvieläinten vahtimismetsästys, jonka tavoitteena on vähentää sato- ja liikennevahinkoja. Hirven pyyntilupamäärä nousi ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä laski viime kauteen nähden.

Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa aloitetaan hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille.

Hirvenmetsästys keskeytyy Pohjois-Suomessa 21.9. alkavaan kiimarauhoitukseen ja jatkuu uudelleen 5.10.2024. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 12.10.2024. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2025.

Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 28.9.2024 ja päättyy 15.2.2025. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9.–15.2., mutta ajavan koiran käyttäminen on kiellettyä 27.9.2024 saakka.

Pyyntilupamäärissä nousua ja laskua

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 34 007 hirven, 59 035 valkohäntäpeuran, 674 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan metsästyksen jälkeen jäävä hirvikanta kasvoi edellisvuoteen nähden noin kuusi prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 84 000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 74000–95000 hirveä). Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–90 500 yksilön talvikantaan. Pääosalla hirvitalousalueista hirvitiheys on asetetun tavoitteen mukainen.

Hirvikannan kasvun seurauksena pyyntilupamäärä nousi koko maassa noin 9 prosenttia.  Viime vuoteen nähden pyyntilupamäärässä oli suhteellisesti eniten kasvua Rannikko-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Pyyntilupamäärä pienentyi Etelä-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hirvikantaa on viime vuosina pienennetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja alkavan syksyn hirven pyyntilupamäärä koko maassa on noin kolmanneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy lounaiseen Suomeen ja kantaa on viime vuosina pienennetty tehostetulla metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli viime talvena noin 117 000 valkohäntäpeuraa (95 % todennäköisyysväli 110 000–124 000 yksilöä). Valkohäntäpeurakanta pienentyi 11 prosenttia viimevuotisesta, ja laskua oli erityisesti tiheimmän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla.

Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on noin 16 prosenttia edellisvuotta pienempi, mutta tiheimpien kantojen alueella tavoitellaan edelleen kannan leikkaamista.

 

Syksy hirvieläinkolareiden riskiaikaa

Syksyiset säät ja pimeys lisäävät hirvieläinonnettomuuden riskiä liikenteessä. Eläinten liikkuminen vilkastuu syksyllä muun muassa kiima-aikojen ja talvilaitumille siirtymisen vuoksi. Syksyllä myös työmatkaliikenne ajoittuu usein aamu- ja iltahämärän aikaan.

– Etenkin pienten hirvieläinten metsästys kannattaa kohdentaa tunnetuille korkean kolarisiskin alueille ja aloittaa heti syyskuun alussa, jotta eläimiä on liikenteessä vähemmän loppusyksyllä. Syksyllä autoilijoiden kannattaa lisätä tarkkaavaisuutta hirvieläinvaroitusalueilla, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella sähköisessä palvelussa (rambol.com)

Taulukko hirvieläinten  pyyntilupamäärät tulevalle ja edelliselle metsästyskaudelle riistakeskusalueittain (pdf)

Lisätietoja