Hirvieläinten metsästys käynnistyy vaiheittain

Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella päästään hirvijahtiin syyskuun alussa. Muualla maassa alkaa hirvieläinten vahtimismetsästys, jonka tavoitteena on vähentää sato- ja liikennevahinkoja. Pyyntilupamäärät ovat aiempaa pienempiä hirvieläinkantojen pienentymisen vuoksi.

Hirvijahdin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa. Samaan aikaan muualla maassa aloitetaan hirven, valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästys vahtimalla. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille.

Syksy saa eläimet liikkeelle

Valkohäntäpeurakolareita tapahtuu runsaasti Etelä- ja Lounais-Suomessa. Myös metsäkaurisonnettomuudet ovat yleistyneet viime vuosina.

– Pienten hirvieläinten metsästys kannattaa aloittaa heti syyskuun alussa alkavalla vahtimismetsästyskaudella. Tavoitteena on lisätä alkusyksyn peura- ja kaurissaalista, jolloin eläimiä on liikenteessä vähemmän loppusyksyllä. Samalla voidaan vähentää juuresviljelyksille aiheutuneita vahinkoja, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Syksyiset säät ja pimeys lisäävät hirvieläinonnettomuuden riskiä.

– Hirvieläinkolarit painottuvat syksyyn, jolloin hirvieläimet liikkuvat muun muassa kiima-aikojen ja talvilaitumille siirtymisen vuoksi. Samaan aikaan sateiset ja hämärät olosuhteet liikenteessä ovat usein hankalia, Körhämö sanoo.

Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella sähköisessä palvelussa (rambol.com)

Pyyntilupamäärissä laskusuunta

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 31 142 hirven, 70 945 valkohäntäpeuran, 645 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman arvion mukaan hirvikanta pienentyi viime kauden metsästyksellä noin 4,4 prosenttia ja oli metsästyskauden jälkeen noin 77 000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 67 000–88 000 hirveä).  Hirvikantaa on pienennetty metsästyksellä ja se on pienimmillään yli 20 vuoteen. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan.

Hirvikannan pienentymisen seurauksena hirven pyyntilupamäärä vähentyi koko maassa noin 15 prosenttia.  Viime vuoteen nähden pyyntilupamäärä väheni suhteellisesti eniten Lapissa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Muutokset olivat pienimmät Kainuussa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Syksyn hirven pyyntilupamäärä koko maassa on noin 40 prosenttia pienempi kuin viisi vuotta sitten.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille ja kantaa on viime vuosina pyritty leikkaamaan tehostetulla metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa (95 % todennäköisyysväli 112 000–128 000 yksilöä) ja kanta pienentyi edelliseen vuoteen nähden noin 14 prosenttia.

Tulevalle metsästyskaudelle myönnetty valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä on hieman edellisvuotta pienempi, mutta tiheimpien kantojen alueella tavoitellaan edelleen korkeaa saalismäärää. Viime metsästyskaudella saaliiksi saatiin noin 67 000 valkohäntäpeuraa.

Metsästys täyteen vauhtiin lokakuussa

Hirvenmetsästys jatkuu Pohjois-Suomessa kiimarauhoituksen jälkeen 7.10.2023. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa samaan aikaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 14.10.2023. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2024.

Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 30.9.2023 ja päättyy 15.2.2024. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9.–15.2., mutta ajavan koiran käyttäminen on kiellettyä 29.9.2023 saakka.

Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat alueittain (PDF)

Alueelliset lisätiedot aluetoimistoilta.

 

Lisätietoja