Hirvieläinjahdit vauhdittuvat syksyn edetessä

Hirvenmetsästys pääsee täyteen vauhtiin lokakuussa. Metsästys vähentää riistakolareita sekä tuottaa elämyksiä ja riistalihaa. Hirvieläimet ovat Suomen tärkeimpiä riistaeläimiä ja niiden metsästykseen osallistuu jopa 125 000 metsästäjää.  

Hirvenmetsästys jatkuu Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella lauantaina 5.10.2024, ja samaan aikaan varsinainen hirven metsästysaika alkaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla maassa varsinainen hirven metsästysaika alkaa 12.10.2024. Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi jo syyskuussa.

Hirvenmetsästys alkoi Lapissa sekä Kuusamossa ja Taivalkoskella syyskuun alussa ja päättyi 21. päivä alkaneeseen kiimarauhoitukseen. Muualla maassa hirveä on saanut metsästää vahtimalla pellolta syyskuun alusta. Varsinaisen metsästysajan alkaessa myös muut metsästysmuodot tulevat sallituiksi. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2025. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkoi koko maassa 28.9.2024 ja päättyy 15.2.2025.

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 34 007 hirven, 59 035 valkohäntäpeuran, 674 kuusipeuran ja 18 metsäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Hirvenmetsästys tuottaa riistalihaa ja elämyksiä

– Metsästys on ikiaikainen tapa hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja hankkia ravintoa. Viime metsästyskaudella hirvieläinsaalis oli noin 4,3 miljoonaa kiloa luullista hirvenlihaa ja noin 2 miljoonaa kiloa luullista valkohäntäpeuranlihaa, riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Vaikka suuri osa riistanlihasta kulutetaan metsästäjien ja heidän lähipiirinsä talouksissa, tulee lihaa myyntiin myös kuluttajamarkkinoille, jossa on riistalihalle kysyntää.  Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että riistaliha on eettisin ja ilmastokestävin liha, ja 57 prosenttia haluaisi syödä enemmän riistaa.

Saaliin lisäksi metsästys tuottaa virkistystä ja hyvinvointia suurelle joukolle suomalaisia. Hirvieläinten metsästykseen osallistuu Suomen 300 000 metsästäjästä lähes puolet.

– Viime metsästyskaudella pelkästään hirvenmetsästykseen käytettiin noin 600 000 henkilötyöpäivää, Körhämö sanoo.

Monella paikkakunnalla hirvijahti kokoaa ihmisiä yhteisen harrastuksen äärelle ja saa kaupunkeihin muuttaneita metsästäjiä palaamaan jahtipäivinä synnyinseuduilleen.

 

Metsässä liikkuminen on turvallista

Metsässä liikkuminen on turvallista myös hirvenpyynnin vilkkaimpina viikkoina. Hirvieläinten metsästys on tarkoin säänneltyä ja metsästyksenjohtaja johtaa kunkin seurueen metsästystä turvallisuudesta huolehtien.

– Tarkoin organisoitu hirvenmetsästys tekee luonnossa liikkumisen turvalliseksi myös muille syksyisestä luonnosta nauttiville, Körhämö sanoo.

Jos ulkoilija kohtaa oransseihin huomioväreihin pukeutuneita metsästäjiä, kannattaa poiketa juttusilla ja tiedustella jahtisuunnitelmia. Tiedonvaihto lisää turvallisuutta ja tekee kaikkien harrastuspäivästä mukavan.

Hirvieläinten kannansäätely metsästyksellä on tärkeä keino ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia liikenteessä.

Jos maantien varressa näkyy kyltti, jossa ilmoitetaan hirven metsästyksen olevan käynnissä, kannattaa alentaa ajonopeutta ja tarkkailla tien pientareita, esimerkiksi tielle eksyvän koiran varalta.

Lisätietoja