Vasasuojassa kyse etiikasta

Tästä syksystä alkaen hirvinaaraalla ei enää ole erityistä, lainsäädännöllistä rauhoitusta varsinaisessa hirvenmetsästyksessä. Käytännössä vasalliset naaraat ovat kuitenkin edelleen eettisesti rauhoitettuja, kertoo hirvikannan hoitoon perehtynyt riistapäällikkö Jani Körhämö.

Vasallisen hirvieläinnaaraan suoja säilyy jatkossakin

Hirvieläinten biologiaan kuuluu, että vasat seuraavat emäänsä noin vuoden ajan, syntymäänsä seuraavaan kevääseen saakka. Emän apu ja opastus ovat tärkeitä vasoille niiden ensimmäisen talven aikana. Emän seuraaminen parantaa vasojen mahdollisuuksia selvitä talven yli hyväkuntoisina ja kehittyä elinvoimaisiksi hirviyksilöiksi.

Hirvieläinnaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on tähän asti ollut metsästysasetuksen nojalla rauhoitettu. Juuri hyväksytyn metsästysasetuksen muutoksen myötä hirvinaaraan rauhoitus poistuu lainsäädännöstä lokakuun toisesta lauantaista lähtien. Vastaavasti pienten hirvieläinten osalta naaraan rauhoitus poistetaan lainsäädännöstä syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Hirvieläinnaaraan, jota vasa seuraa, ampuminen olisi edelleen rangaistavaa kauden alussa vahinkojen vähentämiseksi sallitussa hirvieläinten vahtimismetsästyksessä, samoin kuin Ylä-Lapin aikaistetussa hirvijahdissa. Rikosoikeudellisen vastuun poistuminen vasasuojan rikkomistapauksissa ei kuitenkaan tarkoita vasasuojan poistumista käytännössä.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote asetusmuutoksesta

Vasasuojasta säätäminen lainsäädännössä on itse asiassa ollut poikkeus verrattuna muihin maihin, joissa hirveä metsästetään. Esimerkiksi Ruotsissa vasasuoja on osa metsästäjien eettistä ohjeistoa ja itsestään selvä maan tapa. Vastaava menettely toimii varmasti myös Suomessa.

Vahingonpelko vääristänyt hirvikantaa

Muutoksen tavoitteena on osaltaan selkiyttää ja keventää vasasuojan tahattomaankin rikkomiseen liittyvää seuraamusmenettelyä. Tähän asti ylivoimaisesti suurin osa ilmi tulleista vasasuojan rikkomistapauksista on arvioitu tahattomiksi tai korkeintaan huolimattomuudesta johtuviksi. Seuraamukset vahingossakin tapahtuneesta vasallisen hirvieläinnaaraan ampumisesta ovat vaihdelleet voimakkaasti eri puolilla maata asian erilaisista tulkinnoista ja käytännöistä johtuen, mikä on asettanut hirvieläinten metsästäjät osittain eriarvoiseen asemaan. Monissa tapauksissa seuraamukset on lisäksi koettu tahattomaksikin todetuissa tapauksissa kohtuuttoman ankariksi.

Uutena metsästyksenjohtajan vastuulle säädettävänä tehtävänä on huolehtia siitä, että mahdollisesti metsästyksessä emänsä menettäneet vasat pyritään pyytämään. Kuva: Anselmi Anttila

Uutena metsästyksenjohtajan vastuulle säädettävänä tehtävänä on huolehtia siitä, että mahdollisesti metsästyksessä emänsä menettäneet vasat pyritään pyytämään. Kuva: Anselmi Anttila

Osaltaan muutoksen taustalla on myös halu säästää valvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen resursseja, kun rikosoikeudelliset seuraamukset poistetaan. Myöhemmin tahattomiksikin todettujen tapausten tutkinta ja oikeudellinen käsittely on tähän asti vaatinut huomattavan määrän työtä, joka jatkossa on mahdollista kohdentaa muihin tehtäviin. Lisäksi muutoksella vastataan osaltaan myös vuonna 2014 vahvistetussa hirvikannan hoitosuunnitelmassa esiin tuotuun tarpeeseen tasapainottaa hirvikannan rakennetta. Vasasuoja on vaikuttanut hirvisaaliin rakenteeseen suoraan siten, että vasalliset naaraat ovat automaattisesti olleet pyynnin ulkopuolella. Vasallisten naaraiden säästäminen on metsästäjien keskuudessa erittäin vahva eettinen periaate, joten vasallisia naaraita ei jatkossakaan tulla tarkoituksella kaatamaan. Vasasuoja on kuitenkin vaikuttanut myös epäsuorasti saalisjakaumaan, kun vasattomienkin naarashirvien ampumista on varmuuden vuoksi vältelty säännöksen rikkomisen ja rangaistuksen pelossa. Tämä on osaltaan johtanut hirvieläinsaaliin liialliseen urosvoittoisuuteen, ja kannan rakenteen vääristymiseen.

Aihetta on käsitelty myös Laineen blogissa

Hirviseurueilla korkea moraali

Vaikka hirvieläinten vasasuoja nyt poistuu metsästysasetuksen muutoksen myötä rikosoikeudellisen vastuun piiristä, ei vasallisen hirvieläinnaaraan ampuminen ole edelleenkään millään tasolla hyväksyttävää. Metsästäjien vastuu eettisestä metsästyksen toteutuksesta kasvaa muutoksen myötä entisestään. Vastuullinen metsästäjä kantaa vastuuta riistaeläimistä ja ympäristöstä, sekä noudattaa lakeja ja säännöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä. Suomen riistakeskus on tuottanut metsästäjille niin sanotun eettisen ohjeiston ja sitä on tarkoitus edelleen kehittää laji- tai lajiryhmäkohtaisesti mm. hirvieläinten metsästykseen. Hirvieläinten vasasuoja tullaan tärkeänä asiana sisällyttämään hirvieläinten metsästyksen eettisiin ohjeisiin.

Metsästäjille laadittuja oppaita ja eettisiä ohjeita

Hirvieläinten metsästys on pääasiassa johdettua seuruemetsästystä, mikä osaltaan korostaa myös yksittäisen metsästäjän vastuuta toiminnastaan. Seurueessa ohjeistuksen vastaista toimintaa ei yleensä hyvällä katsota, ja seurueen sisäinen moraali ohjaa jokaisen metsästäjän toimintaa. Metsästyksenjohtajan vastuu hirvieläinten metsästyksessä on merkittävä. Metsästyksenjohtaja huolehtii metsästäjien asianmukaisesta ohjeistamisesta ja siitä, että metsästys sujuu turvallisesti, lainmukaisesti ja vastuullisesti. Uutena metsästyksenjohtajan vastuulle säädettävänä tehtävänä on huolehtia siitä, että mahdollisesti metsästyksessä emänsä menettäneet vasat pyritään pyytämään. Muutos on käytännön tasolla vähäinen, koska näin on pyritty menettelemään tähänkin saakka, mikäli vahinko on tapahtunut ja vasallinen naaras on joutunut saaliiksi.