Kun aloitin työurani riistahallinnon palveluksessa, Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvojana, yleisenä tapana oli kiertää maakunnassa pitämässä koulutusta niin riistapeltojen perustamisesta…
Kaikki
Karhu nukkuu, karhu nukkuu..
Riistaeläimet kiinnostavat koululaisia. Nämä karhun talviuneen liittyvät kysymykset ovat Hanhijoen koulun kolmasluokkalaisilta Paimiosta.
Artikkeli on julkaistu Metsästäjä-lehden numerossa 2/2017.
Joka korttelissa ja kansainvälisillä areenoilla
Asiantuntijat ja virkamiehet edistävät riista-asioita paitsi kotimaassa myös kansainvälisen politiikan piireissä. Pienehkökin organisaatio voi vaikuttaa Euroopan mittakaavassa, sanoo…
Vasasuojassa kyse etiikasta
Tästä syksystä alkaen hirvinaaraalla ei enää ole erityistä, lainsäädännöllistä rauhoitusta varsinaisessa hirvenmetsästyksessä. Käytännössä vasalliset naaraat ovat kuitenkin edelleen eettisesti rauhoitettuja, kertoo hirvikannan hoitoon perehtynyt riistapäällikkö Jani Körhämö.
Rohkeutta puhua elinympäristöistä
Suomen riistakeskus on toteuttanut useita hankkeita ollakseen omalta osaltaan ratkaisemassa maailman suurinta luonnonsuojeluongelmaa: elinympäristöjen laatu heikkenee, tai ne katoavat tai pirstoutuvat ihmistoiminnan takia.
Laatutietoista hirvijahtia
Hirvikannan hoidossa on viime vuosina alettu kiinnittää huomiota kannan koon lisäksi myös kannan rakenteeseen. Hirvikannan hoitosuunnitelma linjaa tavoitteeksi elinvoimaisen ja rakenteeltaan tasapainoisen hirvikannan. Äärimmäisen lukumääräisen tuottavuuden tavoittelu ei ole enää ykkösasia, vaikka kanta jatkossakin halutaan pitää tuottavana.
Sarvirajoitukset ja kaatoprosentit romukoppaan
Hirvijahti on ohi viime syksyltä ja nyt katseet käännetään tulevan syksyn jahtiin. Kaatoluvat hirvelle on haettu viimeistään huhtikuun aikana. Usealla lupa-alueella käytäntö on vakiintunut, että lupia haetaan vähintään saman verran kuin viime vuonna.
Eläintautien leviämisriski on otettava vakavasti
Villisikakanta on vahvistunut Suomessa varsin lyhyessä ajassa. Vain muutamassa vuosikymmenessä kanta on kohonnut nollasta yli tuhannen yksilön tasoon. Laji lisääntyy tehokkaasti ja pyrkii levittäytymään uusille asuinsijoille. Tihein kanta on Kaakkois- Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella.
Onko saalistus tervettä?
Metsästys on tiettävästi aina ollut osa suomalaisten elämää ja merkittävä hyvinvoinnin lähde. Lääketieteen tohtori, psykoterapeutti Hannu Lauerma huomauttaa, että…
Ennen kuin on liian myöhäistä…
Metsästysseurojen aktiivijäsenet ikääntyvät, mutta uudella sukupolvella ei välttämättä ole perinteiden jatkamisen vaatimaa osaamista ja intohimoa – joskus uupuu myös rohkeus ja mahdollisuus ottaa viestikapula vastaan. Metsästysbloggaaja Toni Reimanin mielestä on jokaisen jäsenen vastuulla, että seuratoiminta säilyy elävänä.