Perinneympäristöistä hyötyä riistalle

Koivulan tilalla kuusipeurat, muflonit ja lampaat laitettiin hoitamaan valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Pahasti pusikoitunut kulttuurimaisema raivattiin ja laidunnusta varten rakennettiin kuusi kilometriä aitaa. Tulokset näkyvät parantuneena maisemana ja myös riista tuntuu hyötyvän kunnostuksesta.

Koivulan tila sijaitsee Merikarvialla, Köörtilän kylässä. Koivulan tilan metsät ja entiset maatalouskäytössä olleet laitumet ja pellot olivat olleet hoitamattomina parikymmentä vuotta 2010 -luvulle tultaessa. Luonteeltaan tilan alueet olivat hakamaan ja niityn kaltaisia, mutta voimakkaasti umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja, joissa oli nähtävissä selviä laidunnuksen jälkiä. Vanhojen piikkilanka-aitojen rippeitä löytyi tilan metsistä ja rajoilta, kertoo tilan omistajiin kuuluva Jouni Tuomela.

Vuosikymmeniä sitten Koivulassa karja laidunsi tilan metsissä ja rantaniityillä kesäaikaan – siis viljeltävien peltolohkojen ulkopuolella. Entisaikaan rantamaita ja metsiä laiduntava karja sekä luonnonheinän keruu ylläpitivät avointa ja monimuotoista kasvillisuutta, josta hyötyä koitui monille riistalajeillekin, erityisesti vesilinnuille. Nyt monet alueet ovat Suomessa kasvaneet umpeen ja hoidolle olisi kiireellistä tarvetta.

Panokset riistatalouteen ja maisemanhoitoon

Koivulassa pusikoituminen loppui, kun tila vaihtoi omistajia seitsemän vuotta sitten ja kaikki kolme omistajaa halusivat panostaa perinteisen maa-ja metsätalouskäytön sijaan maisemanhoitoon ja riistatalouteen. Tilan metsät eivät oikein sopineet metsätalouskäyttöön ja peltotilkutkin olivat pusikoituneet. Tilan perinnebiotooppeja ryhdyttiin raivaamaan sekä mies- että konevoimin ja pari metriä korkeita peura-aitoja sekä matalampia lammasaitoja pystytettiin kuusi kilometriä.

Koivulan kohteiden hoidossa raivauksia on pyritty tekemään maltillisesti, jotta alueen arvokas pääosin hakamainen luonne saadaan säilytettyä. Perusraivauksessa on poistettu ensi sijassa nuorimmat haavan ja lepän vesakot, nuoria kuusia ja kuolleita katajia. Avoimille niittyosille levinneet nuoret puunvesat on pääosin poistettu. Kuusipeurojen elinympäristövaatimuksien ja lintulajiston tarpeita varten on säästetty myös tiheikköisiä alueita. Raivauksissa on suosittu koivua, pihlajaa, katajaa, raitaa ja tuomea. Ajatuksena on säilyttää alueella monipuolinen sekapuurakenne ja säästää myös yksittäisiä mäntyjä ja kuusia alueella.

Kuusipeuroja, lampaita, mufloneita…

Koivulan tilan alueet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella, jossa yksi alue on inventoitu Ely-keskuksen toimesta arvokkaaksi perinnebiotooppikohteeksi ja yksi alue maisemallisista syistä merkittäväksi kohteeksi. Perinnebiotooppikohteet rajoittuvat Köörtilän kylää halkovan tien molemmin puolin rajoittuen eteläpuolella merenrantaan.

Laidunalueita Koivulassa on noin 30 hehtaaria. Kuusipeuroja  ja mufloneja varten on kaksi erillistä isompaa aitausta ja merenrannan pienemmillä laitumilla lampaat on laitettu myös maisemanhoitotöihin.

Laidunnuksesta hyötyä riistalle

Koivulan alueet ovat maiseman- ja luonnonhoidon lisäksi riistan kannalta arvokkaita alueita. Alueella on paljon hakamaita, metsäniittyjä, suojaisempia, lehtomaisia osia sekä merenrantaniittyä. Katajaisia koivuhakoja alueella on runsaasti ja metsässä on tiheysvaihtelua. Vaihteleva maisema ja monipuolinen kasvillisuus ja riittävä suoja ovat tärkeitä piirteitä monille riistalajeille.

Lehtokurpat, sorsat ja rusakot tuntuvat viihtyvän alueella ja kauriitkin ovat viihtyneet lammaslaitumilla. Ilmeisesti hakamainen luonne ja lampaiden laidunnuspaine pitää kasvillisuuden nuorena ja sopivana taaten hyvät olosuhteet myös kauriille.