Metsäkauris tutuksi

Metsäkauris on maamme pienin hirvieläin. Se on levinnyt Suomeen omin voimin Ruotsista Tornionjoen yli ja toisaalta Kaakkois-Suomesta. Sittemmin kantaa on vahvistettu siirtoistutuksilla ja nykyään metsäkauriin levinneisyys kattaa lähes koko maan.

Metsäkauriin säkäkorkeus on 65-75 cm ja paino 15-35 kg. Kesällä metsäkauris on punertavan ruskea, mutta talveksi se muuttuu kellertävän harmaaksi. Valkea peräpeili ulottuu reisien takasivuille. Vasa on kesällä selästä täplikäs, mutta täplät häviävät syksyyn mennessä. Vain urokselle kasvaa sarvet, jotka se tiputtaa loka-joulukuussa. Sarvien lisäksi sukupuolet voi erottaa sukupuolikarvoituksen perusteella. Naarailla on peräpeilissä tupsu, joka puuttuu urokselta. Kun taas uroksella on vatsan alla pensseli, joka naaraalta puuttuu.

Talvella metsäkauriit muuttuvat kellertävän harmaaksi. Tärkeä tuntomerkki on valkea peräpeili. (Kuva: Eerojuhani Laine)

Useimmiten metsäkauris sekoitetaan valkohäntäpeuraan. Metsäkauris on merkittävästi valkohäntäpeuraa pienempi, ja siltä puuttuu häntä lähes kokonaan. Valkohäntäpeuralla on selkeästi erottuva, valkoinen häntä. Samoin metsäkauriin pää on hieman lyhyempi ja näin ollen kolmiomaisempi, kuin valkohäntäpeuralla.

Metsäkauris poikkeaa metsästyksen osalta muista hirvieläimistämme siinä, että se ei ole luvanvarainen. Metsäkauriin metsästys vapautettiin vuonna 2005 vahinkojen kurissa pitämiseksi. Tämä ei kuitenkaan johtanut metsästysverotuksen lisääntymiseen. Vasta vuonna 2016 tapahtui selkeä hyppäys metsäkaurissaaliissa. Merkittävin muutos on ollut siinä, että jo ennestään urospainotteinen metsäkaurissaalis on painottunut uroksiin entistä enemmän. Tämä taas pitkässä juoksussa vääristää kannan rakennetta ja vaikeuttaa kannan kehittymisen arviointia. Riistawebissä pääset tarkastelemaan esimerkiksi ilmoitettua metsäkaurissaalista riistanhoitoyhdistyskohtaisesti.

Muista hirvieläimistä poiketen metsäkauriin lisääntymiseen liittyy oleellisesti reviiri. Pukeilla on oma reviiri jota ne hallitsevat, kiima-aikaan heinä-elokuussa hyvinkin hanakasti. Parhaita reviirejä hallitsee suurin ja vahvoin pukki, joka pääsee astumaan kaikki reviirin naaraat. Tällöin on erityisen tärkeää, että täysikasvuisia pukkeja löytyy, jolloin luonnonvalinta pääsee toteutumaan.

Metsäkauriin ekologiasta löytyy hyvää tietoa täältä.

Lisätietoa metsäkauriin metsästämisestä löydät täältä.

Tunnistamisesta täältä.

Eerojuhani Laine
Suunnittelija
Suomen riistakeskus