Saalistiedot syyniin

Oma riistaan kirjataan tällä hetkellä hirvieläinsaaliista monenmoista hyödyllistä tietoa. Hirven osalta esimerkiksi merkitään kuntoluokka, ruhopaino, urokselta sarvityyppi, sarvipiikkien kärkiväli ja kummankin sarvipuoliskon piikkien lukumäärä. Sarvityypistä riippuen piikkien lukumäärä vaihtelee hyvinkin paljon ja siksi on tärkeää, että sarvityypin määrittäminen onnistuu oikein. Hankosarviselle hirvelle ei yleensä tule enempää, kuin 8 piikkiä, sekatyypin hirvelle tulee tyypillisesti enimmillään 10-12 piikkiä ja lapiosarviselle hirvelle enemmän kuin 14 piikkiä. Mikäli siis kaadetaan sekatyypin 8 piikkinen hirvi ja merkitään se hankosarviseksi, näyttää siltä, että on kaadettua täysikasvuinen uros, vaikka todellisuudessa on kaadettu keskenkasvuinen uros. Tarkkuuttaa asiaan saadaan luonnollisesti myös hirven ruhopainosta. Kannattaa käydä vilkuilemassa miten eri sarvityypit voi helpoilla peukalosäännöillä erottaa toisistaan.

Mitä sarvityyppiä tämä sonni mielestäsi edustaa? (Kuva: Asko Hämäläinen)

Valkohäntäpeuran osalta merkitään tällä hetkellä nuo samat asiat kuin hirveltä, sarvipiikkien lukumäärä ja sarvien kärkiväli. Nämä eivät kuitenkaan ole parhaita mahdollisia mittareita tarkastellessa peuran iänkehitystä. Tarkempaa tietoa saataisiin mittaamalla sarven tyven ympärysmitta, sarvipuoliskon pituus sarven tyveltä sarven kärkeen, sekä sarvien sisäleveys leveimmältä kohtaa. Näiden tietojen valossa saataisiin tarkkaa tietoa pukkisaaliin ikäjakaumasta. Valkohäntäpeurakannan terveenä pysymisen kannalta taas on tärkeää, että metsästysverotus suunnataan juuri oikeaan kannanosaan ja kantaan saadaan täysikasvuisia pukkeja jatkamaan sukua.

Eikö olisikin mielenkiintoista pystyä haarukoimaan ampumansa pukin ikää mittaamalla kolme eri mittaa peuran sarvista? Tästä lähtien kannattaakin laittaa jahtirepun taskuun mittanauha, näin mittaukset saa kätevästi suoritettua. Hankkeen yhtenä määränpäänä on myös tarkentaa saalistiedon laatua ja tulevaisuudessa näitä tietoja voikin täyttää Oma riistaan kaatamansa yksilön osalta. Tästä aiheesta löydät lisätietoa valkohäntäpeuran biologia vihkosesta sivulta 11.

Eerojuhani Laine

Suunnittelija

Suomen riistakeskus