Siirry sisältöön

Kehittyvän peurakannan alueella

Yhteiskunnallinen keskustelu tihentyneen valkohäntäpeurakannan ympärillä on ollut vilkasta. Keskiössä ovat olleet vahvan peurakannan alueet, joilla talvehtiva kanta on yleisesti ottaen yli 20 yksilöä/1000ha. Tiheimmän kannan alueilla vallitsee hyvä yhteisymmärrys siitä, että kantaa on syytä leikata liikenne- ja maatalousvahinkojen vähentämiseksi. Kokonaan toisen mielenkiintoisen keskustelun tarjoaa peurakannan tulevaisuus niillä alueilla, joissa kanta on vielä harva eikä aiheuta vahinkoja. Valkohäntäpeuraa esiintyy 67 prosentilla riistanhoitoyhdistyksistä ja kahdella kolmasosalla näistä peuroja on alle 10/1000ha. Halutaanko näillä alueilla kantaa kehittää maltillisesti ja kuinka paljon? Vai halutaanko peurakanta pitää mahdollisimman pienenä?

Luonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion mukaan viime kauden aktiivinen metsästys pysäytti peurakannan kasvun. Kanta pienentyi arvion mukaan noin 2500 yksilöllä. Vähentyminen keskittyi tiheän kannan alueelle. Vastaavasti alueilla, joissa peurakanta on alle 10/1000ha, pysyi kanta vakaana. Riistakeskusalueittain tarkasteltuna tällä kehittyvän peurakannan alueella havaittiin jossakin voimakasta kasvua (esim. Pohjanmaa +11 %), kun toisaalla kanta harveni (esim. Kaakkois-Suomi -4 %).

Alueelliset riistaneuvostot tulevat asettamaan keväällä 2021 hirvitalousaluekohtaiset tavoitetiheydet peurakannalle. On tärkeää, että siihen mennessä metsästäjillä ja alueellisilla sidosryhmillä on näkemyksiä kannan tavoitetilasta. Yhteisesti sovittu ja harkittu kompromissi tarjoaa pohjan kestävälle peurakannan hoidolle.

Valkohäntäpeura on hieno riistaeläin ja mielenkiintoinen metsästettävä. Peura tuo uusia jahtimahdollisuuksia sinne, missä peuroja ei vielä ole. Valkohäntäpeuralla on merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Monella alueella kannan maltillinen kehittäminen on mahdollista, mutta vahinkokehitystä on syytä tarkkailla. Peurakantaa ei saa päästää kasvamaan hallitsemattomasti. Tiheän kannan alueella peurasaaliin olisi syytä olla naarasvoittoinen, ja kehittyvän kannan alueella on syytä pyrkiä saaliin tasaiseen sukupuolijakaumaan. Kannanarviointiin pyritään luomaan uusia työkaluja. Tällä hetkellä riistanhoitoyhdistystasoinen kanta-arvio on liian epävarma onnistuneeseen verotussuunnitteluun.

Halutaanko valkohäntäpeuroja kaikkialle ja kuinka paljon? Kuva: Joni Saunaluoma

Peurakannan levittäytyessä itään ja pohjoiseen tulee yhä useamman alueen metsästäjille, maanomistajille ja muille luonnosta kiinnostuneille eteen kysymys; mikä olisi meille sopiva peurakanta?

Pirkka Peltonen,
hirvitalousaluesuunnittelija
Pohjois- ja Etelä-Häme

7 kommenttia artikkeliin ”Kehittyvän peurakannan alueella

  1. Maarit Gockel

    Raaseporin 50 h saaressa on 5 peuraa ja luonnonmkukat ja mustikat ja pienet lehtipuun taimet syöty. Koko vieraskanta hävitettäköön

    Vastaa
  2. Sais kokonaan hävittää valkohännät luonnosta, ei kuulu suomen luontoon! Istutettu vieraslaji. Ja Riista vaan päättää ilman maanomistajien kuulumista kannasta!

    Vastaa
  3. Anneli Jalkanen

    Olen samalla linjalla kuin Maarit. Vieraslajia ei tarvita, omat sorkkaeläinlajit riittävät (hirvi, metsäkauris, villisika). Haitat ovat suuremmat kuin hyödyt (liikenne, maatalous, punkkitaudit, monimuotoisuus). Lisäperustelut metsanomistaja.blogspot.com. Aitauksissa valkohäntäpeuraa voi kasvattaa.

    Vastaa
  4. Olen sitä mielotä, että peurakanta pitää levittää koko maahan, vaikka siirtoistutuksin. Hyvä riistaeläin ja mukava metsästettävä. Olen iso metsänomistaja ja minun metsissä voivat viihtyäkin.

    Vastaa
  5. Leena Kauppila

    Koko valkohäntäpeurakannan kehittäminen ja ’metsästäminen’ on täysin käsittämätöntä touhua. Näitä eläimiä ruokitaan aikaisin syksystä alkaen, jotta oppivat tulemaan ruokintapaikoille. Siellä on sitten ampumakopit odottamassa. Niistä voidaan lähietäisyydeltä ’metsästää’ peuroja mukavasti nojatuolissa istuen ja stereoita kuunnellen. Eli eläimet ammutaan ruokintapaikalleen!! Ns. riistanhoito (=talviruokinta) jatkuu huhtikuulle saakka. Sillä varmistetaan hyvä vasantuotanto. Näin valkohäntäpeura lisääntyy 60% vuodessa ja metsäkauriit vielä sitäkin tehokkaammin.
    Metsäkauriiden määrää Suomessa ei edes lasketa (täysin käsittämätöntä), muuta niitä on niin runsaasti (arvioiden esim. kolareiden määrästä), että ne lisäävät luontoa tuhoavien sorkkaeläinten määrän kaksinkertaiseksi, paikoitellen vielä suuremmaksikin. Metsäkauriskaan ei selviä Suomen talvesta ilman tukiruokintaa, vaikkakin sen sanotaan joskus aikoja sitten Suomesa luonnonvaraisena elelleen. Nykyinen kanta on siirtoistutusten ja talviruokinnan tulosta.

    Vastaa
  6. Valkohäntäpeura syö kaikkia kukkakasveja ja lisäksi lähes kaikkia puuntaimia. Kun peuroja on liikaa (meillä n. 30 ha alueella nähdään joka päivä 9 peuran lauma) yhtään kukkakasvia ja puuntainta ei jää syömättä. Laskin että ainakin 100 eri kukkivaa lajia on hävinnyt niityiltä ja rannasta. Luonnontilaisessa metsässä ei enää ole mustikoita eikä puuntaimia. Todella surullista.

    Vastaa
  7. Valkohäntäpeura on hieno riistaeläin ja mainio lisä riistakantaamme. Oikean kokoisen kannan määrittely on varmasti haastavaa jo senkin vuoksi, kun eläin jakaa niin voimakkaasti mielipiteitä. Sopivan kokoinen kanta kestää hallitun metsästyksen ja pysyy silti elinvoimaisena ja laadukkaana. Negatiivinen uutisointi valkohäntäpeurasta luo valitettavasti vääriäkin mielikuvia tästä melko harmittomasta eläimestä, kuten useissa muissa kirjoituksissa tällä sivulla voi havaita. Toivottavasti viestinnän sävy ja yleinen mielipide muuttuvat positiivisemmaksi jatkossa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet