Siirry sisältöön

Hirvieläinten keväinen peltolaskenta, hyödyllistä vai turhaa?

”Kuusi kaurista ja kolme peuraa”. Lukumäärä on tyypillinen saldo Etelä-Pohjanmaalla, kun auton suuntaa keväällä pikkusorkkien peltobongaukseen. Etelämpänä lukuihin saisi laittaa nollan perään, riippuen kuinka pitkän reitin käy katsastamassa. Suomenselän metsäpeura-alueella voi nähdä metsäpeuratokan ja hirvetkin vierailevat pelloilla tuoretta vihantaa syömässä.

Normaalitalvena lumien sulettua ja lounaasta puskevan lämpöaallon seurauksena kasvuun pyrähtävä nurmen oras saa erityisesti valkohäntäpeurat ja metsäkauriit ”kevätlaitumille”. Kierros iltahämärässä kertoo omin silmin pelloilla olevien eläinten lukumäärän. Yhtenä iltana nähtyjen eläinten lukumäärään vaikuttaa kuitenkin sattuma, mutta muutamana iltana tehdyt kierrokset antavat jo hyvän kuvan miltä kanta talven ja jahtikauden jälkeen näyttää.

Jos jollakin peltolohkolla on syksyllä ollut hyvin liikennettä, oletettavasti samalla lohkolla eläimiä näkyy myös keväällä. Jos aika ei riitä kaikkien peltojen laskentaa, sitä pitää keskittää parhaille paikoille. Hiljan perustettu nurmi vetää eläimiä paremmin puoleensa kuin jo useamman vuoden vanha kasvusto. Metsän keskellä olevat pienet pellot ovat haasteellisempia. Kenties dronella voisi käydä katsastamassa niitä.

Pientareelta auton ikkunasta eläinten kuvaus onnistuu tällaiselta ”wannabe” luontokuvaajaltakin. Kuva: Joni Saunaluoma

Mutta voisiko keväinen peltolaskenta toimia myös kanta-arviomenetelmänä pienille hirvieläimille? Mitään suoraa kanta-arviotahan tuosta ei saa, lähinnä indeksin, mutta peräkkäisinä vuosina toteutettuna kannan kehityksestä saaneen kyllä käsityksen. Yksi peruste lisää, kun mietitään sopivaa saalismäärää/kiintiötä peuralle ja kauriille.

Omalla alueella ainakin on peura/kauriskannan kehitys ollut suorassa suhteessa keväisten peltohavaintojen määrään. Alueella pitää vain olla peltoja, ja autolla liikuttaessa huomioitava peltoteiden kunto. Ja pelloilta pitää pysyä poissa! Keväällä pehmeään maahan jää takuu varmasti renkaan jäljet merkiksi vierailusta. Ne eivät ole mukavat terveiset viljelijälle.

Vaivannäköä ja kiinnostusta tämä metsästäjiltä kuitenkin vaatisi. Illan bongauskierroksen teko on toki jo itsessään mielenkiintoista ajanvietettä, varsinkin näin karanteeniaikana, mutta laskenta täytyisi kuitenkin olla organisoitua, suunnitelmallista ja dokumentoitua. Muuttuuko harmiton eläintenkatselu silloin liian työlääksi?

Pienten hirvieläinten kannanarviointi on varsin haastavaa ja metsäkauriin kohdalla virallista kannanarviointia ei edes ole. Valkohäntäpeuran osalta kannanarviointia on riistakeskuksessakin mietitty viime aikoina paljon ja oma riistan käyttöä siihen tällä hetkellä suunnitellaan, mutta kovin helppoa menetelmää ei ole. Jotkin seurat/rhy:t ovat ottaneet keväisen peltolaskennan käyttöönsä ja olisikin mukava kuulla onko menetelmästä ollut hyötyä verotuksen suunnittelussa. Kommentoi alle!

 

Joni Saunaluoma
Suomen riistakeskus
Hirvitalousaluesuunnittelija, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa

Yksi kommentti artikkeliin ”Hirvieläinten keväinen peltolaskenta, hyödyllistä vai turhaa?

  1. Teimme Pöytyällä Varsinais-Suomessa peltolaskennan ensimmäisen kerran 23.4., ja täytyy sanoa että kyllä kannatti. Talvella tehty kanta-arvio osoittautui selvästi aliarvioksi. Vaikea tietysti sanoa mikä oli havaintoprosentti, mutta näime saman määrän kuin talvinen jäävän kannan määrä oli. Kantamme on siis selvästi suurempi kuin miksi sen arvioimme. Tällä perusteella nostimme selvästi lupahaussa peuramäärää. Suosittelen, ja kun tämän tekee joka kevät niin saa varmasti selville miten kanta kehittyy.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet