Siirry sisältöön

Millainen on hyvä hirvieläinten pyyntilupahakemus?

Välillä kun kuuntelee baarissa tai nuotiolla metsästäjien pohdiskelua haettavaista hirvilupien määrästä, niin tuntuu, että osa porukasta on jämähtänyt entiseen aikaan: ”Me haetaan 10 lupaa ja kun ne vähentää niitä kuitenkin, niin saadaan se 7 kpl mitä oli viimevuotinen määrä”.

Taktiikka se on tuokin. Mutta hakemisen voi perustaa laajaan tietopohjaankin, koska hirvitietoa kerätään kattavasti ja ajantasaisesti. Oma riista -palvelu ja riistahavannot.fi -sivut tarjoavat kaikille tasapuolisesti massiivisen tietopaketin hirvikannan tilanteesta ja kehityksestä.

Hirvitalousalueet ja riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat tällä tietopohjalla tulevan syksyn hirvijahtien mitoitusta, samalla ne ottavat myös sidosryhmien näkökannat huomioon. Suunnitelmista tiedotetaan seuroille, luvanhakijoille ja metsästäjille huhtikuun alussa.

Lupien tarpeessa on iso ero, silloin kun leikataan hirvikantaa tai jos lupamäärällä ylläpidetään tietty hirvikannan taso. Hakija päättää silti itsenäisesti lupahakemukseen kirjoitettavan lupamäärän.

Oman metsästysseuran hirvitilanteesta saa kuvan tutkimalla Oma riista raportteja. Paras kohde tähän tarkasteluun on ”RAPORTIT/SEURA/TAULUKOT KOKO KAUSI” ja sen kolmas taulukko ”Hirvihavainnot”. Taulukosta löytyvät luvut ovat seuran itsensä kirjaamia ja kertovat kehityssuunnan. Jos seura ei usko omia silmiään, niin mitä sitten? Vertailua varten pitää havainnot jakaa jahtipäivien määrällä. Tämän jälkeen vuodet ovat vertailukelpoisia ja tarkastellaan lukua; havaintoja per päivä. Oma riista -raporttien kaavioista ja lämpökartoista voi tehdä lisätulkintaa lähiseudun asioiden tolasta. Raportit löytyvät hirvitalousalueittain myös täältä.

Hyvä hakemus on myös sellainen, minkä kanssa tulee toimeen, vaikka lupapäätös sisältäisi nykyaikaan kuuluvaa ”pankkivaraa”. Lupien kanssa pitää osata reagoida syksyisen tilanteen mukaan eli painaa jahdin kuluessa tarvittaessa kaasua tai jarrua.

Hyvä hakemus ei ole pelkää taktiikkaa vaan myös tekniikkaa. Sähköinen haku on helpottanut ja täsmentänyt hakemuksen tekoa. Hakemus on virallinen asiakirja ja hakijalla on vastuu annettujen tietojen oikeasta tolasta. Hyvässä hakemuksessa ei ole virheitä. Luvanhakuun löydät ohjeita Suomen riistakeskuksen sivuilta sekä Oma riistan osalta esimerkiksi ohjevideosta.

Hakeminen kannattaa aloittaa laittamalla seuran hakualueen kartta ajan tasalle. Viimevuotinen aluetunnus ei enää kelpaa. Maanmittauslaitokselta saapuneet aluetietojen päivitykset pitää tarkistaa ja muutokset tallentaa.

Luvanhakijan tulee osakasalueet liitettyään vielä tarkistaa, ettei hakemusalueeseen jää esimerkiksi sirpaleita yhtenäisen alueen ulkopuolelle. Kuvan alueet ovat kuvitteellisia. Tätä hakemuskarttaa tulisi vielä muokata ennen hakemuksen lähettämistä.

Hakemusalueen kartan tulee perustua tarkasti siihen alueeseen, mihin hakijalla on oikeus metsästää. Tämä oikeus tulee olla voimassa koko metsästyskaudeksi. Sopimusten tulee olla tiedossa ja hakukartan kunnossa jo lupien hakemisvaiheessa. Jos Koronakaranteenista jotain hyviä puolia haluaa hakea, niin nyt on ainakin aikaa laittaa seuran kartat kuntoon. Täältä löydät ohjevideoita seurasi alueiden muokkaamiseen.

Hirviluvan edellytys on vähintään 1000 ha yhtenäinen maa-alue (500 ha valkohäntäpeuralle). Riistakeskus on velvoitettu tutkimaan eri hakijoiden alueiden päällekkäisyydet ja sirpalealueet. Riistakeskus pyytää hakijalta lisäselvityksiä, jos epäselvyyksiä ilmenee.

Nämä sirpalealueet ja päällekkäisyydet pitää siivota pois syksyn jahtiin käytettävästä kartasta. Metsästys on mahdollista vain alueella, jota lupapäätös koskee. Korjattu kartta on hyvä pohja seuraavan vuoden hakuhommiin. Jos hakija vuodesta toiseen tarjoaa samoja virheitä täynnä olevan hakukartan, niin eikö kyse ole tahallisesta harhauttamisesta?

Hakijan pitää olla oikeustoimikelpoinen: Yksityishenkilö, rekisteröity yhdistys tai yritys.

Hyvä hakemus tulee Suomen riistakeskukselle ajoissa. Sähköinen haku alkaa huhtikuun alussa ja päättyy 30.4.2020.

Vaikea on tilanne, jos joutuu syksyllä selittämään, ettei hirvijahtiin ole asiaa, koska lupahakemus myöhästyi. Ei ole tavatonta sekään, että vaikka on haettu Metsähallituksen alueluvat, niin varsinaisten hirvilupien haku riistakeskukselta on jäänyt tekemättä. Vuokasopimusten teko, entisten tarkistaminen ja näiden siirtäminen sähköiseen karttaan ottaa oman aikansa. Olipa kyseessä luvanhakija tai yhteisluvan osakas, niin nyt on oikea hetki tarttua toimeen.

 

Lauri Itkonen

Suomen riistakeskus

Hirvitalousaluesuunnittelija, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo

2 kommenttia artikkeliin ”Millainen on hyvä hirvieläinten pyyntilupahakemus?

  1. Tarmo Anttila

    Hyviä näkokulmia. Omassa seurassa kuitenkin seuraamme hirvikantaa myös jahdin jälkeen, joten Oman Riistan raportit ovat jo vanhentuneita. Eikä niihin aina kirjata kaikkia havaintoja, eivätkä kaikki havainnot edes tule jahtipäällikön tietoon. Omasta mielestäni paras kuva kannasta tulee siitä, kun kulkee jahtialueella paljon ja näkee eläimiä tai jälkiä. Näistä tulee se mutu-tuntuma, onko kanta mihin suuntaan menossa.
    Y.o. tekstissä puhutaan paljon siitä, että seurat hakevat lupia. Mitä me voisismme tehdä, kun kunnassamme rhy:n hallitus joka kevät ilmoittaa, että ”rhy:n hallitus on päättänyt, että [kuntaan] haetaan niin ja niin monta lupaa”. Meillä on koko kunnan kattava yhteislupa. Jos siihen yksittäinen seura haluaa hakea muutosta, se on vaikeaa, koska rhy edellyttää, että jonkun toisen seuran pitää sitten joustaa. Muistan, että Riistakeskus olisi joskus ohjeistanut, että rhy:t eivät saa olla missään tekemisissä seurojen lupahaussa, muuten kuin lausunnonantajana.
    Lisäksi se, että kaatomäärät jaetaan keskimäärin näin isolle alueelle, on epäoikeudenmukaista joitakin seurueita kohtaan, joilla on poikkeuksellisen hyvät hirvimaastot ja aina eläimiä hyvin.
    t. Tami

    Vastaa
  2. RHY:n hallitus ei ole luvan hakija, näin ollen se ei päätä haettavaa määrää. Voivat kyllä esittää kantansa ja varmasti sen tekevätkin. Hakijan varsinkin yhteisluvassa on oltava tarkkana erilaisten vaikutusyritysten kanssa ettei ihan mene tuuliviirinä pyörimiseen. Yhteisluvan sisällä olevat porukat päättävät keskenään jaettavat kaatoluvat yksilötasolla(vasa-aikuinen) Jos käytetään pankkilupajärjestelmää mihin siihenkin yritetään vaikuttaa joka puolelta niin on oltava yhteinen päätös mihin ja miksi niitä kohdennetaan. Tässä ei saa tulla mukaan keskinäinen lihankiilto ja kateus mentaliteetti vaan se että tihentymiä poistetaan ennen talvikautta. Kun ne vahingot tulevat silloin jos kanta liian kova. Ja kunpa päästäisiin yleisesti tilanteeseen, missä maanomistaja vuokraa alueen hirvelle jollekin seuralle. Sopimukseen kirjaa että myös muut yhteisluvan osakasseurat voivat käyttää aluetta hirven tai karhun pyyntiin jne tilapäisesti. Eli vuokralainen voi antaa metsästyslupia muille niin homma toimii.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet