Metsästäjät keräävät jo nykyisellään paljon tietoa eläinkantojen arvioinnin tueksi, joten täytyy pyrkiä selvittämään millaiset keinot olisivat vähiten kuormittavia ja mihin metsästäjillä olisi kovin motivaatio pienten hirvieläinten osalta.
Miten pienten hirvieläinten kanta-arvioita voitaisiin tarkentaa? Kysyimme Oma riista käyttäjien mielipiteitä kahdesta eri menetelmästä. Juuri edellisessä kirjoituksessa mainitsin kuinka hirvien osalta on kerätty havaintoaineistoa metsästyksen yhteydessä jo 70-luvulta lähtien. Aineisto on erittäin poikkeuksellinen maailman mittakaavassa ja hirvien kanta-arvioinnin selkäranka. Samanlaista menetelmää on tarkoitus testata myös valkohäntäpeuralla. Toinen potentiaalinen menetelmä ovat riistakamerat. Metsästäjillä on laaja kameraverkosto ympäri Suomen keräämässä tietoa vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Kyselylomakkeella haluttiin selvittää, miten metsästäjät suhtautuisivat tällaisiin tiedonkeruumenetelmiin valtakunnallisessa mittakaavassa pienten hirvieläinten osalta.
Kysely lähetettiin kahdelle ryhmälle. Pelkästään riistakameroita koskeva kysely lähti satunnaisille Oma riistan käyttäjille. Otos suunnattiin karkeasti valkohäntäpeuran levinneisyysalueelle ja siitä johtuen kyselyä ei lähetetty Lapin, Oulun, Kainuun ja Pohjois-Karjalan riistakeskusalueille. Samalla aluejaolla toinen kysely lähti kaikille Oma riistaan merkityille metsästyksenjohtajille ja yhteyshenkilöille. Tässä kyselyssä oli riistakameraosuuden lisäksi havaintojen ja saaliin kirjaamiseen liittyvä osio. Metsästyksenjohtajat ja yhteishenkilöt tekevät valtaosan hirvien saalis- ja havaintokirjauksista ja olivat luonteva ryhmä vastaamaan kysymyksiin valkohäntäpeuran osalta.
Vastauksia kertyi huimasti yli odotusten, 12 506 kappaletta. Paljon kiitoksia kaikille vastanneille! Jälleen kerran saatiin hienoa tietoa kerättyä ja tämän aineiston parissa saa painia hyvän tovin. Aineistosta selvitetään, minkä verran riistakameroita Suomesta löytyy, missä käytössä ne ovat ja miten vastaajat suhtautuvat ajatukseen käyttää riistakameroita valtakunnallisen kannanarviointiin. Toisaalta halutaan selvittää peurojen havaintomenetelmään liittyviä ajatuksia. Kyselyn tuloksista kerrotaan ensivuonna minun analysoimana ja aineiston parissa aloittaa myös gradun tekijä. Kysely on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa pienten hirvieläinten kannanarvioinnin kehittämishanketta.
Vastanneiden kesken arvottiin riistakamera ja tällä kertaa arpa suosi Kuhmoisissa asuvaa Kalle Aholaa, toivottavasti tulee roppakaupalla hienoja kuvia!
Eerojuhani Laine
Suunnittelija
Suomen riistakeskus