Riistapäivät järjestettiin 17-18.1. Rovaniemellä, päivien teemana oli tänä vuonna ”Riista-ala katsoo tulevaisuuteen”. Riistapäivät on vuodesta 1990 lähtien järjestetty tapahtuma, jossa kaikki alan toimijat jakavat tietotaitoaan. Täältä voit käydä lukemassa tiivistelmät riistapäivillä esitetyistä puheenvuoroista.
Meidän hankkeessamme työskentelevistä alan ammattilaisista kolmella oli puheenvuoro.
Tuomas Kukko Lukesta esitteli villisikatoimenpiteiden tilannetta:
Villisian parissa työskentelee väkeä laajalta rintamalta. Evira seuraa afrikkalaisen sikaruton esiintymistä luonnonvaraisissa villisioissa. Erityisesti kuolleena löytyneet tai sairaan oloiset yksilöt Evira tutkii tarkkaan. Metsästäjät lähettävät näytteitä myös saaliiksi saaduista sioista, ja näytteitä kertyy vuosittain satoja. Myös villisian ja tavallisen sian kasvattajille on asetettu uusia pelisääntöjä, jotta taudin leviämisen riski saadaan minimoitua.
Luken leiviskään kuuluu villisikojen kannanarvioinnin kehittäminen. Ensisijassa kannan kehitystä seurataan suoraviivaisella saaliiseen ja kannan tuottavuuteen liittyvällä mallilla. Myöhemmin on tarkoitus siirtyä dynaamiseen populaatiomalliin, samaan tapaan kuin pienten hirvieläinten ja hirven parissa.
Suomen riistakeskus rahoittaa ja Suomen Metsästäjäliitto toteuttaa villisian aitaamiseen liittyvän hankkeen. Hankkeessa on tarkoitus selvittää valmis kustannustehokas menetelmä villisian aitaamiselle Suomen lainsäädännön puitteissa.
Jyrki Pusenius Lukesta esitteli Pohjois-Suomessa tehtyjen lentolaskentojen tuomaa lisätietoa hirvikannan arviointiin:
Johtuen laajoista käytössä olevista alueista, sekä metsästyksen päällekkäisyydestä, hirvikantojen arviointi on ollut hankalaa. Tämä on johtanut ongelmiin hirvikannan verotuksen suunnittelussa ja hirvikannan voimakkaaseen vaihteluun. RKTL sai 2013 maa- ja metsätalousministeriöltä tehtäväkseen kehittää alueen hirvikannan arviointia. Lentolaskennat suoritetaan linjalaskentoina, joissa lennetään ennalta määrättyjä linjoja pitkin, lasketaan linjoilla nähdyt hirvet, sekä mitataan niiden etäisyys linjan keskipisteestä. Saadut laskentatulokset ovat hirvitalousaluetasolla kattavia ja tarkentavat kanta-arvioita, mutta RHY-tasolla ei havaintoja kerry riittävästi.
Mikael Wiktsröm Suomen riistakeskuksesta esitteli meidän hankettamme, sekä pienten hirvieläinten kannanhoitoon liittyviä uusia ajatuksia. Niistä kirjoitetaan seuraavassa blogissa.