Siirry sisältöön

Riistametsänhoitokoulu: Taimikon varhaishoito

Riistametsänhoitaja on omistautunut parantamaan riistan, etenkin kanalintujen, elinympäristöjä metsänhoidon avulla. ”Suojaa ja ruokaa”-motto on muodostunut selkeäksi ohjenuoraksi ja sen noudattaminen on suhteellisen helppoa jokaisessa metsänhoidon vaiheessa. Riistametsänhoitokoulussa paneudutaan eri hoitotoimiin sekä muihin riistametsän aiheisiin aiempaa tarkemmin. Kerran kuussa julkaistaan yksi osa hoitokoulua.

Ennen taimikon varhaishoitoa on hyvä ottaa huomioon sekä taimien että kasvupaikan kunto. Karummilta alueilta löytyy luonnollisesti vähemmän alikasvosta, kun taas rehevimmillä paikoilla lehtipuita ja alikasvosta voi syntyä alueelle enemmän.

Riistametsänhoidossa pyritään kohti sekametsäisyyttä, joka tulee ottaa huomioon jo taimikon varhaishoidossa. Alueen valtapuun lisäksi olisi hyvä olla ainakin kahta muuta puulajia. Esimerkkikohteena voisi olla sekametsä, jossa kasvatetaan mäntyä valtapuuna sekä kuusta ja jotakin lehtipuuta näiden ohessa. Riistapainotteisessa metsänhoidossa toisen havupuulajin sekä lehtipuiden tavoiteosuus koko puustosta on 20 % ja valtapuun osuus on enintään 80 %.

Lehtipuiden nopean kasvamisen takia havupuut voivat kärsiä kilpailusta. Tätä voidaan välttää suunnittelemalla tarkasti, minne lehtipuita jätetään kasvamaan, kuten esim. notkelmiin tai isompiin aukkopaikkoihin.

Alueella tulisi olla jonkinasteinen alikasvos, josta kanalinnut ja pienriista saavat itselleen suojaa. Varhaishoidossa tapahtuvassa siistimisessä tulee olla maltillinen, kaikkea ei kannata poistaa. Etenkin jos taimikon läheisyydessä on mustikkavarvustoja, tulisi ne jättää rauhaan. Jos aluskasvillisuus uhkaa taimien kasvamista, voidaan aluetta kuitenkin siistiä kevyesti.

Taimikon hoidossa voidaan suunnitella ja jättää erityisiä riistatiheikköjä, jotka jäävät hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Tiheikköjen osuus koko taimikkoalasta saa olla korkeintaan 10 %, jotta alue olisi edelleen KEMERA-kelpoinen. Riistatiheikköjen ohella myös säästöpuuryhmien aluskasvillisuus tulee jättää täysin käsittelemättä. Molemmissa kohteissa pitäisi kuitenkin olla tiheys- ja lajivaihteluita, jotta mahdollisimman moni laji pystyisi käyttämään tiheikköjä hyödykseen.

Taimikon varhaishoidosta on löytyy videomateriaalia Suomen riistakeskuksen kuvaamalta videolta.

2 kommenttia artikkeliin ”Riistametsänhoitokoulu: Taimikon varhaishoito

  1. Tarmo Mäntymäki

    Riistametsän tekeminen ei ala taimikonhoidosta vaan jo paljon aikaisemmin. Kertokaa miten perustan hakkuun jälkeisen hyvän taimikon, mistä sitten aikanaan on helppoa ja tehokasta jatkaa taimikon hoidolla. Riistametsä alkaa siemenestä ja päättyy kantoon. Minulla on nyt 1,4 ha odottamassa neuvoja kun hakkuu tehtiin juuri ja yritettiin toimia hyvän riistametsän ohjeiden mukaan.

    • Riistametsänhoitaja

      Hei Tarmo,
      olet aivan oikeassa. Riistametsän tekeminen alkaa jo metsänuudistamisesta. Käsittelemme uudistamista myöhemmin hoitokoulussa.
      Taimikon perustamisissa kannattaa muistaa seuraavat ohjeet:
      – Jo taimikossa tulisi suosia sekametsää. Riista hyötyy havupuusekoituksesta.
      – Liiallista raivaamista ja siistimistä kannattaa välttää.
      – Hyvälaatuiset luontaiset taimet kannattaa hyödyntää ja maanmuokkaus tehdä vain siellä missä sille tarvetta.
      – Riistatiheiköt ja säästöpuuryhmät jätetään kokonaan käsittelemättä.
      – Maanmuokkauksessa voi harkita kääntömätästystä. Se minimoi maanpinnan rikkoutumisen ja säästää varpujen juuria.
      – Maanmuokkausta ja tulee välttää kanalintujen haudonta-aikaan touko-kesäkuulla.

      Lisää neuvoja kannattaa kysyä omalta metsäammattilaiselta.

Kommentointi on suljettu.