Siirry sisältöön

Nimillä paiskomista

Valkohäntäpeura, valkohäntä, valkohäntäkauris, Laukon peura, peura, metsäpeura, metsäkauris, kauris, pieni hirvieläin ja mitä kaikkia näitä oikein olikaan?

Kuten edellisessä blogissa kirjoitin, valkohäntäpeura on tuotu Suomeen Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten toimesta vuonna 1934. Valkohäntäpeura tuotiin Laukon kartanon maille Vesilahdelle, tästä seurasi melko pitkään käytössä ollut Laukon peura nimitys.

Vuonna 1960 annetussa metsästyslain asetuksessa puhutaan ”valkohäntäpeurasta eli Laukon peurasta”, mutta vuonna 1967 annetussa asetuksessa puhutaan pelkästään valkohäntäpeurasta. Nykyinen, 1993 voimaan tullut metsästyslaki tuntee valkohäntäpeuran. Samoin metsästysasetuksessa käytetään valkohäntäpeura -nimeä. Pääpointti on, että metsästyslainsäädäntö tuntee vain valkohäntäpeuran. Eikö olisi ongelmallista jos tekisimme lupapäätöksiä valkohäntäkauriista, vaikka lainsäädäntö ei tiedä moisesta eläimestä yhtään mitään?

Meillä ihmisillä on myös taipumus lyhentää sanoja käytössä. Usein metsäkauris lyhenee pelkäksi kauriiksi, mikäli samassa yhteydessä puhutaan valkohäntäkauriista, on sekaantumisen riski olemassa – jopa todennäköinen. Sama tilanne on toki metsäpeuran ja valkohäntäpeuran osalta. Niiden levinneisyysalueet ovat vasta hiljakkoin lähentyneet ja tällöin sekaannuksien riski kasvaa. Kummasta peurasta puhutaan?

Mitä nimeä sinä käytät kuvan otuksista? (Kuva: Asko Hämäläinen)

Mistä valkohäntäkauris nimitys kumpuaa? Nisäkäsnimistötoimikunta teki ehdotuksen kotimaisten kielten keskukselle suomalaisen nisäkäsnimistön tarkentamisesta, ja keksi nimet nisäkkäille joita ei ennestään suomen kielessä ollut nimetty. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti useiden Suomessa esiintyvien hirvieläinten nimen muuttamista kauris-päätteiseksi. Ainoastaan hirvi, metsäkauris, metsäpeura ja poro, saisivat pitää alkuperäisen nimensä.

Ehdotus kauris-päätteen käyttöönotosta kaikkien pienten hirvieläinten osalta osui ajallisesti huonoon saumaan. Se julkaistiin vuonna 2008 ja juuri paria vuotta aikaisemmin metsäkauris vapautettiin pyyntiluvanvaraisuudesta. Ja aivan yhtäkkiä metsät olivat täynnä ”kauriita”. Näistä kuitenkin kaikki muut metsäkaurista lukuun ottamatta olivat, ja ovat edelleen luvanvaraisia.

Muissakin kielissä hirvieläinten nimet menevät ristiin rastiin. Esimerkiksi ruotsin kielessä metsäkauris on rådjur, kun taas valkohäntäpeura (vitsvanshjort) ja kuusipeura (dovhjort) ovat kumpikin hjort-päätteisiä. Englanniksi taas valkohäntäpeura (white-tailed deer) ja metsäkauris (roe deer) ovat kumpikin -deer, päätteisiä. Poro on reindeer, eli menee sikäli samaan kastiin valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kanssa, toisin kuin Suomessa.

Jokaisessa kielessä on hieman omanlaisensa, joskin vakiintuneet tavat lajitella hirvieläimiä erilaisiin luokkiin. Kenties asioista ei kannata tehdä vaikeampia kuin ne ovat?

Eerojuhani Laine
Suunnittelija
Suomen riistakeskus

8 kommenttia artikkeliin ”Nimillä paiskomista

  1. Jouni Kiiskinen

    Hei!
    Osuva kirjoitus. Meilläpäin Kirkkonummella on selvästi yleistynyt tuo lyhentäminen: metsäkauris on kauris, valkohäntä on peura. Minusta luonnolliselta tuntuisi, jos kaikki poron näköiset olisivat poroja: metsäporo, tunturiporo ja poro. Sitten voisi vapaammin nimitellä muita peuroiksi tai/ja kauriiksi.

  2. Valkohäntäkauris – nimi perustuu lajityyppiin. Valkohäntä kun kuuluu kauriiden alalajiin – ei peurojen.

    • Ei muuten pidä paikkaansa. Valkohäntä on taksonomisesti lähempänä rangifer sukua, eli poroa ja metsäpeuraa kuin metsäkaurista ja hirveä

  3. Kiitos tästä kirjoituksesta. Mielenkiintoista lukea miten valkohäntäpeura tuotiin Suomeen vuonna 1934. Nimityksien osalta on myös mielenkiintoista ymmärtää enemmän, mistä lajista puhutaan ja miksi sekaannusta ilmenee lajien kesken. Kiinnostuin aiheesta kun sain lahjaksi kauniin kauriin pään kaveriltani. Hän on metsästäjä ja oli päättänyt yhden pään minulle antaa lahjaksi täytön jälkeen.

  4. Lauri Oksanen

    Valkhäntäpeura – valkohäntäkauris -nimikeskustelussa on unohdettu seuraavat kaksi asiaa
    1. Suomessa on kaksi virallista kieltä ja meitä kaksikielisiä on paljon enemmän kuin ne 5 % jotka ovat virallisesti ruotsinkielisiä. Meitä on aina häirinnyt se, että lajista, jonka ruotsinkielinen nimi on vitsvanshjort ei käytetty vastaavaa suomenkielistä nimeä = valkohäntäkauris vaan -peura -päätteistä nimeä, joka viittaa selvästi poron villiin kantamuotoon.
    2. Pohjoisessa metsäpeura on aikaa sitten lyhentynyt peuraksi. Lähimmät tunturipeurat ovat Hardangerviddalla, joten -metsä alkujohde tuntuu tarpeettomalta. Jokainen pohjoissuomalainen, jonka kanssa olen asiasta jutellut, meltää peuran ja poron samaksi eläinlajiksi, joten heistä tuntuu todella oudolta että samaa sanaa käytetään myös lajista, joka ei vähääkään muistuta poroa.

    • poro on nimitys tunturipeuran kesystä mupdosta. Ruotsin kauris on ”rådjur” ja ” hjort” on peura eli valkohäntäpeura / vitsvanshjort on oikea nimitys . Metsäpeuroja on Kainuun alueella Ouluun asti ja ovat omaa alalajiaan eivätkä samoja kuin porot tai villit tunturipeurat.

  5. Olisi iso etu jos tämänkin eläimen nimi olisi mahdollisimman lyhyt, erottuva ja eläintä kuvaava. Vrt. poro, karhu, lehmä, sika.
    Ei ole tarvetta nimessä korostaa eläimen geneettistä perimää tai tarkkaa alkuperää.
    Ehdotan nimeksi VALKOHÄNTÄ.

Kommentointi on suljettu.