Valkohäntäpeura, valkohäntä, valkohäntäkauris, Laukon peura, peura, metsäpeura, metsäkauris, kauris, pieni hirvieläin ja mitä kaikkia näitä oikein olikaan?
Kuten edellisessä blogissa kirjoitin, valkohäntäpeura on tuotu Suomeen Pohjois-Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten toimesta vuonna 1934. Valkohäntäpeura tuotiin Laukon kartanon maille Vesilahdelle, tästä seurasi melko pitkään käytössä ollut Laukon peura nimitys.
Vuonna 1960 annetussa metsästyslain asetuksessa puhutaan ”valkohäntäpeurasta eli Laukon peurasta”, mutta vuonna 1967 annetussa asetuksessa puhutaan pelkästään valkohäntäpeurasta. Nykyinen, 1993 voimaan tullut metsästyslaki tuntee valkohäntäpeuran. Samoin metsästysasetuksessa käytetään valkohäntäpeura -nimeä. Pääpointti on, että metsästyslainsäädäntö tuntee vain valkohäntäpeuran. Eikö olisi ongelmallista jos tekisimme lupapäätöksiä valkohäntäkauriista, vaikka lainsäädäntö ei tiedä moisesta eläimestä yhtään mitään?
Meillä ihmisillä on myös taipumus lyhentää sanoja käytössä. Usein metsäkauris lyhenee pelkäksi kauriiksi, mikäli samassa yhteydessä puhutaan valkohäntäkauriista, on sekaantumisen riski olemassa – jopa todennäköinen. Sama tilanne on toki metsäpeuran ja valkohäntäpeuran osalta. Niiden levinneisyysalueet ovat vasta hiljakkoin lähentyneet ja tällöin sekaannuksien riski kasvaa. Kummasta peurasta puhutaan?
Mistä valkohäntäkauris nimitys kumpuaa? Nisäkäsnimistötoimikunta teki ehdotuksen kotimaisten kielten keskukselle suomalaisen nisäkäsnimistön tarkentamisesta, ja keksi nimet nisäkkäille joita ei ennestään suomen kielessä ollut nimetty. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti useiden Suomessa esiintyvien hirvieläinten nimen muuttamista kauris-päätteiseksi. Ainoastaan hirvi, metsäkauris, metsäpeura ja poro, saisivat pitää alkuperäisen nimensä.
Ehdotus kauris-päätteen käyttöönotosta kaikkien pienten hirvieläinten osalta osui ajallisesti huonoon saumaan. Se julkaistiin vuonna 2008 ja juuri paria vuotta aikaisemmin metsäkauris vapautettiin pyyntiluvanvaraisuudesta. Ja aivan yhtäkkiä metsät olivat täynnä ”kauriita”. Näistä kuitenkin kaikki muut metsäkaurista lukuun ottamatta olivat, ja ovat edelleen luvanvaraisia.
Muissakin kielissä hirvieläinten nimet menevät ristiin rastiin. Esimerkiksi ruotsin kielessä metsäkauris on rådjur, kun taas valkohäntäpeura (vitsvanshjort) ja kuusipeura (dovhjort) ovat kumpikin hjort-päätteisiä. Englanniksi taas valkohäntäpeura (white-tailed deer) ja metsäkauris (roe deer) ovat kumpikin -deer, päätteisiä. Poro on reindeer, eli menee sikäli samaan kastiin valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kanssa, toisin kuin Suomessa.
Jokaisessa kielessä on hieman omanlaisensa, joskin vakiintuneet tavat lajitella hirvieläimiä erilaisiin luokkiin. Kenties asioista ei kannata tehdä vaikeampia kuin ne ovat?