Siirry sisältöön

Kannattavaa metsätaloutta ja metsäkanoja

Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen puhuu työssään riistametsänhoidon yleistymisen puolesta. Mhy Lakeus onkin yhdistyskentässä riistan huomioon ottamisen edelläkävijä. Syy aktiivisuuteen löytyy riistasta kiinnostuneista toimihenkilöistä.

jussi_parviainen

Koen hirveän tärkeänä, kun ei siitä ole kenellekään mitään haittaa, Parviainen tuumi kysyttäessä riistametsänhoidon yleistymisestä metsänomistajaorganisaatiossa.

Pienimuotoista riistan suosimista, kuten leppäryhmien säästämistä, on yhdistyksessä tehty jo pitkään. Varsinaisen piristysruiskeen riistametsänhoito sai Suomen riistakeskuksen Askel riistametsään –hankkeesta, jossa Mhy Lakeuden alueella toteutettiin pilottikohteita.

 

Nuoruuden metsästysmuistoja

Mhy Lakeuden hankeyhteistyö Riistakeskuksen kanssa sai alkunsa Parviaisen omista metsistä. Hän omistaa metsää kahden yhtymän kautta. Yhtymistä toinen, veljen kanssa muodostama, sijaitsee nuoruuden metsästysmaisemissa Pyhäjärvellä.

Yhtymä osti tilan, johon kuului parin hehtaarin avosuo. Veljeksen muistivat lapsuudestaan alueella olleen riekkoja ja suo päätettiin kunnostaa riekolle sopivaksi elinympäristöksi Askel riistametsään –hankkeen pilottikohteena. Ennallistamalla suota ympäröivät kitumaat aukean pinta-ala saatiin tuplattua. Nyt Parviainen odottaa Kiikkunevalle malttamattomana paluumuuttajia.

sanni_kiikkuneva
Lyhytkarvainen saksanseisoja Sanni katselee kunnostetulle suolle. Vielä ei ole riekkoja löytynyt. Viereiseltä kankaalta sentään löytyi metso. Suota ympäröiville kuvioille toteutettiin ennakkoraivaukset ja hakkuut riista huomioiden. Kuva: Jussi Parviainen.

Kannattavaa metsätaloutta

Vaikka Parviainen pitää metsäkanalintujen huomioon ottamista tärkeänä, metsänhoidossa tärkeintä on raha. Metsätalouden on oltava kannattavaa. Parviainen ei näe riistan huomioon ottamista kannattavuuden esteenä.

Paljon voidaan tehdä kanalintujen eteen arkisilla toimilla, hän toteaa.

Parviainen toivoo, että kanalintujen suosimisesta metsätaloudessa puhuttaisiin paljon nykyistä enemmän. Hän uskoo, että aiheessa riittää metsäammattilaisilla edelleen paljon opittavaa.

Esimerkiksi maanmuokkauksessa on tapahtunut paljon kehitystyötä. Moderneilla menetelmillä pystytään turvaaman taimien kasvu ja samalla minimoimaan varvuston tuhoaminen, mies vakuuttaa.

Metsätalouden kannattavuuden lisäksi Parviainen puhuu mielellään riistametsänhoidon vapaaehtoisuudesta.

Kun maanomistaja saa itse valita, säilyy suhtautuminen myönteisenä, toiminnanjohtaja tuumaa.

saastopuuryhma
Mäntykankaalle Parviainen suunnittelee avohakkuuta. Leimikonsuunnittelussa hän merkitsi koneenkuljettajalle valmiiksi muutaman aarin sekapuustoa ja alikasvosta sisältävän säästöpuuryhmän. Kuva: Jussi Parviainen.

Metsäkanoja ja metsätöitä

Vapaa-ajalla Parviaista työllistävät käytännön metsätyöt. Kun on mukana kahdessa yhtymässä, riittää taimikonhoito- ja istutustöitä vuodessa useammaksi viikoksi.

Omia metsiä hoitamalla säilyy myös kosketus käytännön toteutukseen. Parviainen uskoo riistametsänhoidon luovan metsureiden työhön mielekkyyttä.

Kaikista keljumaisimmat pöpeliköt saa luvan kanssa jättää raivaamatta, hän selventää.

Keskustelun siirtyessä metsästykseen käy nopeasti selville, että Parviainen on metsäkanamiehiä. Muukin metsästys kiinnostaa, mutta yksi on ylitse muiden.

Kun on pohjoisesta kotoisin, niin se varsinainen innostuksen kohde on metsäkanalinnut, hän kertoo.

Metsällä käydään saksanseisojan kanssa. Niitä onkin kotona kolme.

Jussi Parviainen on mukana Suomen riistakeskuksen Riistametsänhoidon edelläkävijät METSO-hankkeessa.