Ahti Räinä työskentelee Kokkolan kaupungin metsätalousinsinöörinä. Hän vastaa kaupungin metsäomaisuuden, viljelysmaiden ja taajamapuiden hoidosta yhdessä kolmen metsurin kanssa.
Kaupungin metsissä arvostetaan paitsi kannattavaa metsätaloutta myös erilaisia virkistysarvoja. Räinä itse on metsästäjä ja kiinnostunut riistan hyvinvoinnista. Riistapainotus näkyy monien metsäkuvioiden käsittelyssä.
Hyvä esimerkki muusta kuin puuntuotannollisesta painotuksesta on virkistyskäytön kannalta keskeisellä alueella uudistamatta jätetty yli 100-vuotias kuusikko. Karupohjaiselle alueelle, mäntymetsien keskelle, puhdas varttunut kuusikko tuo maisemaan vaihtelua. Riistallisen vivahduksen kohteelle tuovat kuusikon suojassa lumiseen aikaan viihtyvät metsäkauriit.
Ollaan kollegoiden kanssa puhuttu, että jos ei töistä kuulu mitään, silloin on asiat menneet hyvin. Kuusikosta ei ole moitteita kuulunut, joten tulkitsen sillä olevan arvoa myös kaupunkilaisille, Räinä pohtii tyytyväisenä.
Riista talousmetsissä
Virkistyskohteiden lisäksi Kokkolan kaupungin omistamissa aivan tavallisissa talousmetsissä suositaan riistaa. Omat metsurit tekevät esimerkiksi kaikki ennakkoraivaukset. Tämä on työvaihe, jossa voidaan tehdä ratkaiseva ero riistan kannalta.
Räinä kertoo kaupungin metsureiden olevan erittäin ammattitaitoisia ja tottuneita erilaisiin hakkuu- ja raivaustapoihin.
He osaavat oikeassa suhteessa soveltaa ohjeita ja omaa ajattelua, Räinä kehuu alaisiaan.
Usein aloite kohteen, kuten kostean painanteen tai ojanvarren, säästämiseen raivaukselta tuleekin työmaalla olevalta metsurilta.
Kokkolan kaupungin omistaman suon laitaan jätetty lehtipuuvaltainen säästöpuualue. Kuva Juha Siekkinen.
Metsästykseltä rauhoitettu poikastuotantoalue
Kaupungin pohjoispuolella sijaitsevalla Trullevin niemellä on Räinän suunnitelmissa erityinen asema. Alueella on paljon huviloita ja metsästys on kokonaan kielletty. Alueella on vahvat pyy-, teeri-, jänis- ja sorkkaeläinkannat. Niemen metsien hoito toteutetaan riistaa suosien. Esimerkiksi taimikonhoidoissa ja harvennushakkuissa eläimille säästetään suojapaikkoja ja ravintopuita, kuten leppää.
Tulevaisuudessa Räinä toivoo Trullevin toimivan ”poikasten tuotantoalueena”, josta riista voi levitä myös lähiympäristöön.
Tämä tukisi läheisiä metsästysalueita, mies visioi tulevaa.
Metsästys työn vastapainona
Räinän työpäiviin kuuluu paljon neuvotteluja ja kontakteja eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään kaupunkilaisten, kaupungin eri osastojen, urakoitsijoiden ja puunostajien kanssa. Ehkä juuri työn sosiaalisuuden vuoksi mies viihtyy vapaa-ajalla metsässä yksin. Ykkösjuttu metsästyksessä on päästä metsälle omassa rauhassa ja omia polkujaan. Sinne lähdetään aikaisin aamulla ja mukana kulkevat enimmäkseen vain pyypilli ja pienoiskivääri.
Kysyttäessä, mikä metsästyksessä kiehtoo, menee muuten sanavalmis Räinä hiljaiseksi. Vaikea sitä on selittää. Saalista on toki mukava saada, mutta on siinä muutakin. Tärkeintä on ”elämyskokonaisuus”.
Osa on opittua vanhemmilta ja isovanhemmilta, on aina eletty sellaisessa ympäristössä, että metsästys ja kalastus ovat kuuluneet elämään.
Kausi on pelastettu, jos joulupöytään löytyy riistalihaa, Räinä tuumii.
Räinä osallistuu Suomen riistakeskuksen Riistametsänhoidon edelläkävijät METSO-verkostoon.
Räinän yhteistyö Suomen riistakeskuksen kanssa ei ole uutta. Vuonna 2014 päättyi Riistaa reunoilta –hanke, jossa ennallistettiin Kokkolan kaupungin omistama suo. Kuvassa Räinä ohjeistaa työn toteuttajaa. Kuva Juha Siekkinen.