Riistakamerat ovat yksi potentiaalinen keino saada lisätietoa pienistä hirvieläimistä omalla alueella. Tässä hankkeessa selvitetään parhaillaan, millainen määrä kameroita pitää vähintään olla, jotta tietyn alueen eläinkannasta saadaan luotettavaa tietoa.
Eläinten tunnistamisen perusedellytyksenä on saada onnistuneita kuvia, seuraavassa kerrotaan kuinka onnistuneen riistakameraotoksen todennäköisyyttä voidaan lisätä.
Ennen kameran asentamista:
- Kameran asentaminen on maanomistukseen sidoksissa. Mikäli asennat kameran muiden maalle, täytyy aina pyytää lupa. Valtion mailla luvan antamisesta päättää Metsähallitus.
- Kameran käyttäjää voidaan syyttää salakatselusta, mikäli kamera kuvaa ihmisiä heidän asiasta tietämättä.
Kameran asentaminen:
- Ensimmäisenä täytyy miettiä, mitä eläimiä halutaan kuvata. Riistakameraa asentaessa voidaan nyrkkisääntönä pitää rinnankorkeutta. Tämä silloin kun kuvataan hirvieläimiä. Perspektiivi on kuitenkin kuvan kannalta olennaista. Mikäli halutaan kuvata pienpetoja, jäniksiä tai muita pienempiä otuksia, kameran tulisi olla paljon matalammalla, suunnilleen eläinten silmien korkeudella.
- Sorkkaeläimiä kuvatessa, ovat ruokintapaikat tai nuolukivet yleensä melko luontevia paikkoja saada havaintoja. Kannanarvioinnissa ne eivät kuitenkaan ole parhaita mahdollisia paikkoja, sillä on vaikeaa arvioida kuinka laajalta alueelta ruokintapaikka kerää eläimiä. Riistapolut sopivat kuvien ottamiseen ja kannanarviointiin. Riistapolkuja kulkee Suomessa vaikka millä mitalla ja paikalliset metsästäjät kyllä tietävät missä vankimmat polut ovat. Mikäli olet vasta aloittanut harrastusta, kannattaa kysyä muilta neuvoa. Riistapolkuverkko -projektin sivuilta pääsee tutustumaan mitä laajimpaan kirjoon riistakamerakuvia riistapolkujen varrelta. Riistapoluilta voi myös saada kattavamman kuvan alueen eläimistöstä, kaikki yksilöt eivät välttämättä käy yhtä aktiivisesti ruokintapaikoilla.
- Pienpetojen osalta haaska on usein helppo paikka saada eläimiä kuviin.
- Myös vesistöt keräävät eläimiä. Mikäli tiedossa on juomapaikka, voi sellainen olla oikein hyvä kuvien ottamiseen. Riistapolut kulkevat monesti vesistöjen läheisyydessä ja ovat oivallisia paikkoja kameralle. Tyhjiä kuvia välttääkseen, ei itse vettä kannata kameran osoittamassa suunnassa olla.
Kameran asetukset:
- Asetuksilla voidaan vaikuttaa onnistuneiden kuvien saamiseen. Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä enemmän kuvia on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joku kuva onnistuu. Toisaalta jokin yksilö saattaa viihtyä ruokintapaikalla kymmeniä minuutteja ja tällöin tulee valtava määrä kuvia samasta otuksesta. Hyvä kompromissi on asettaa kamera ottamaan esimerkiksi kolmen kuvan sarja. Sarjojen välisellä ajalla voidaan karsia kuvia samasta eläimestä. Mikäli väli on vaikkapa minuutti, ei kuvia kerry aivan niin paljoa.
- Kuvan laatuun voidaan myös vaikuttaa, ja laadun maksimointi ei välttämättä palvele tarkoitusta jos ajatuksena on vain tunnistaa eläimiä. Mikäli kamera räpsii paljon kuvia, saattaa muistikortti täyttyä nopeasti, jos kuvien laatu on korkea. Toisaalta nykyään on kaupan jo hyvin suuriakin muistikortteja.
Tyhjien kuvien ehkäiseminen:
- Mikäli kamera asennetaan puuhun, puun on syytä olla riittävän paksu. Managing White-Tailed Deer lehdessä suositellaan vähintään kuuden tuuman, eli yli 15 cm paksun puun käyttämistä. Pienempi puu saattaa helposti heilua tuulessa, jolloin kamera havaitsee liikettä ja räpsii kuvia.
- Kamera pitäisi olla suunnattuna pohjoiseen. Tällöin aamu- ja ilta-aurinko ei pääse paistamaan suoraan kameraan ja näin pilaamaan kuvia. Aurinko saattaa myös aiheuttaa tyhjiä ruutuja.
- Ylimääräinen kasvillisuus kameran kuvaussuunnasta kannattaa poistaa. Mikäli pensas tai oksa heiluu kameran kuvaamalla alueella, saattaa kamera ottaa satoja tyhjiä ruutuja. Täytyy kuitenkin muistaa maanomistusoikeus, ainoastaan maanomistajalla on oikeus päättää pensaiden ja oksien poistamisesta. Mikäli kuva on hyvin risukkoinen, voi eläimen erottaminen ja kunnollinen tunnistaminen olla hankalaa.
- Mikäli kamera on ruokintapaikalla, kannattaa ottaa huomioon ruokinta-automaatin materiaali. Mikäli se on valoa heijastavaa materiaalia, saattaa sekin aiheuttaa tyhjiä kuvia.
Riistakameraa asentaessa kannattaa aina miettiä tarkkaan käyttötarkoitus. Siitä on hyvä lähteä miettimään yllä mainittuja asioita eri kanteilta. Aiheesta löytyy tietoa vaikka millä mitalla. Metsästäjässä nro 4/2016 oli artikkeli liittyen riistakameroihin.
Riistakamerakuvaaminen on lähtöisin Pohjois-Amerikasta ja esimerkiksi googlehaulla ”trail camera setup” löytyy vaikka millä mitalla mielipiteitä ja vinkkejä parhaaseen tapaan käyttää riistakameroita.
Mikäli teillä on mielessä hyvä vinkkejä kameran asentamisesta, asetuksista tai mistä vain, kirjoitelkaa rohkeasti kommentteja, niin saadaan keskustelua aikaan!
Eerojuhani Laine
Suunnittelija
Suomen riistakeskus