Maaliskuun puolen välin paikkeilla yhdeksän hirvitalousaluesuunnittelijaa aloittivat työnsä Suomen riistakeskuksella. He työskentelevät Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeen parissa, joka jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.
Hankkeen tavoitteena on muun muassa yhtenäistää ja kehittää riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelua, panostaa sidosyhmäyhteistyöhön entistä enemmän sekä kehittää pienten hirvieläinten kannan seurantaa ja sääntelyä. Tarkoituksena on myös kerätä hyviä käytäntöjä aiheeseen liittyen, jotta kaikkien ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen.
Koska Suomi on pitkä maa, ovat hirvieläinkannat myös hyvin erilaiset eri puolilla Suomea. Tämä onkin yksi syy, miksi hankkeeseen palkattiin useampi suunnittelija; jotta hirvieläinten kannanhoitoa voitaisiin kehittää tehokkaasti, on kehittämisen oltava myös riittävän paikallista. Suunnittelijoiden töiden painopisteet on määritelty vastuualueiden perusteella, ja ne poikkeavat toisistaan välillä hyvinkin suuresti. On esimerkiksi hyvin erilaista toimia suunnittelijana Varsinais-Suomen peura-alueilla, kuin Lapin poroalueilla. Lännessä rannikolla meillä on ruotsinkielisiä seurueita runsailla kaurismailla, kun taas idässä runsaiden suurpetokantojen takia hirviverotusta on suunniteltava hyvin tarkkaan.
Hankkeen avulla pystymme myös tuomaan Suomen riistakeskusta organisaationa lähemmäs paikallistasoa, eli metsästysseuroja ja jopa yksittäisiä metsästäjiä. Suunnittelijat käyvät esimerkiksi pitämässä koulutuksia eri puolilla vastuualueitaan, ja tavoitteena onkin käydä hankkeen aikana jokaisessa riistanhoitoyhdistyksessä vähintään kerran. Lokakuuhun mennessä suunnittelijat ovat pitäneet yli 200 koulutusta, joissa mukana on ollut kuuntelemassa yli 7500 henkeä. Kaikissa tilaisuuksissamme kannustamme aktiiviseen keskusteluun, jotta saamme luotua paremman yhteyden paikallisiin ihmisiin. Onkin ollut mahtavaa huomata ja nähdä, kuinka hienoja jahtiporukoita ja ihmisiä eri puolilla Suomea on.
Riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa on aina muutamia aktiiveja, jotka käyvät lähes kaikissa tilaisuuksissa. Mukavin huomio on ollut, että tilaisuuksissa on alkanut käydä myös sellaisia henkilöitä, joita ei ole ennen näkynyt missään tilaisuuksissa. Olemme hankkeen kautta siis saaneet tavoitettua uuden suuren joukon ihmisiä, joilla on selkeä tiedonjano riistaan liittyen, mutta heitä ei aiemmin olla tavoitettu riittävän tehokkaasti. Tavoittamalla nämä ”rivimetsästäjät”, pystymme vaikuttamaan kokonaisvaltaisemmin metsästykseen ja sen kestävyyteen Suomessa.
Näitä hankkeen tuomia lisäresursseja kannattaakin nyt paikallisesti hyödyntää, kun siihen on mahdollisuus. Suunnittelijoita voidaan kutsua eri tilaisuuksiin, mikäli riistakeskuksen väkeä toivotaan paikalle. Jos esimerkiksi oma metsästysseuranne tai riistanhoitoyhdistyksenne haluaisi järjestää jäsenilleen jonkinlaista koulutusta, kannattaa ottaa yhteyttä oman alueesi hirvitalousaluesuunnittelijaan. Suunnittelijoilla on valmiina monia eri koulutuspaketteja, ja uusia tehdään jatkuvalla tahdilla.
Lähdetään siis yhdessä kehittämään hirvieläinten kannanhoitoa laajalla rintamalla eteenpäin!
Hankkeen järjestämistä tilaisuuksista ilmoitetaan Oma riista -viestein, riista.fi tapahtumahaussa sekä Metsästäjä-lehdessä. Tarkemmat tiedot hankkeesta ja suunnittelijoiden yhteystiedot löydät hankkeen sivuilta.
Antti Rinne
Hirvitalousaluesuunnittelija, Varsinais-Suomi ja Satakunta
Suomen riistakeskus