Kevät on kääntynyt kesäksi, metso- ja teerikukkojen soidintaistelut ja riekon ja pyyn soidinreviirien valtaus on takanapäin ja alueidensa valtakukot ovat päässeet jatkamaan sukua. Siitä alkaa metsäkanalintunaaraiden leiviskä. Kaikkien maamme metsäkanalintujen pesiminen osuu ajankohdallisesti touko-kesäkuuhun ja pesiminen kestää lajista riippuen hieman yli, tai alle kuukauden. Juhannuksen aikoihin viimeisimmätkin kanalinnut ovat yleensä saaneet hautomisen hoidettua pohjoista myöten, mikäli pesä ei ole tuhoutunut petojen saalistuksen tai muun syyn seurauksena.
Metsäkanalintujen pesinnän onnistuminen on kaikkien luonnonystävien jokavuotinen jännityksen kohde. Riistametsänhoitajakin huomaa sääennustetta katsellessaan aina ajattelevansa myös metsäkanalintujen poikasia. Tänä vuonna kevät ja kesä ovat olleet hieman tavallista aikaisemmassa ja varmaankin valtaosa kanalinnun poikasista on jo kuoriutunut, säät eivät kuitenkaan ole olleet parhaat mahdolliset niiden kannalta.
Metsäkanalintujen poikastuoton kannalta olennaisempia tekijöitä on kuoriutumisen jälkeiset 6-10 päivää. Muutaman päivän viileämpi ajanjakso ei ole niin vaarallista kunhan ei sada. Mikäli vettä sataa ja on kylmä, poikasten kaikki energia menee lämpimänä pysymiseen, eikä kasvamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikäli poikasten alkupäivien kehitys on todella hidasta, vaikuttaa se niiden kehittymiseen koko loppuvuoden ajan. Vastakuoriutuneina liian pitkään kylmässä värjötelleistä poikasista ei useinkaan kasva talven yli selviäviä yksilöitä. Etenkin metsokoiraiden osalta kehittyminen on ongelmallista, sillä niille kasvaa ensin voimakkaat jalat ja lentokyky kehittyy vasta sen jälkeen. Mikäli kehitys on hidasta, viivästyy lentokyvyn kehittyminen, mikä on maapetoja vastaan tehokkain pakokeino. Kaikille poikasille tärkeää ravintoa elonsa ensipäivinä on etenkin mustikan varvikosta saatavat hyönteiset. Viileä ja sateinen sää vaikuttaa myös ravinnon saantiin negatiivisesti, sillä hyönteisetkään eivät ole liikenteessä viileällä säällä. Myös mustikan kasvinosat ovat tärkeitä ravinnonlähteenä varttuneemmille metsäkanalinnuille.
Heinä-elokuussa kypsyvä mustikkasato on jo varttuneemmille poikasille ja aikuisille metsäkanalinnuille erittäin olennainen ravinnon lähde, saa nähdä kuinka sen kanssa käy, tämän hetkiset satoennusteet lupaavat ainakin hyvää. Kelpaa niitä riistametsänhoitajankin pistellä poskeensa!
Elinympäristö on myös poikasten selviytymiseen olennaisesti vaikuttava tekijä johon sade myös osittain liittyy. Avohakkuista tai voimakkaista harvennuksista saattaa syntyä heinikkoa, joka on poikasten kannalta huono asia. Tällainen heinikko kastelee poikasia paljon enemmän, kun sopiva varvikko taas saattaisi jopa toimia jonkinlaisena sateen suojana. Toisaalta soiden vaihettumisvyöhykkeiden ojittamiset ovat lisänneet suopursun ja muun varvikon määrää voimakkaasti, mikä taas hankaloittaa riekon poikasten elämää. Ojat itsessään taas saattavat aiheuttaa poikasten hukkumisia ja ohjaavat petojen saalistusta. Mustikka on kaikkien metsäkanalintupoikasten selviytymisen kannalta hyvin olennainen laji monista edellä mainituista syistä. Mustikan varvikko kuitenkin häviää aina avohakkuun yhteydessä, sopivasti tehty harvennus sen sijaan voi jopa kasvattaa mustikan määrää.
Riistametsänhoidolla voidaankin vaikuttaa kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin. Soidinpaikkoja voidaan hoitaa, niin että soitimet pysyvät siellä jatkossakin, elinympäristöjä voidaan hoitaa niin, että pesintään sopivia piilopaikkoja on riittävästi, mustikan varvikko voidaan säilyttää sopivilla metsänhoidon toimenpiteillä ja niin edelleen. Sen vertaa shamaaniin taitoja riistametsänhoitajalla ei kuitenkaan ole, että säihin pystyisi vaikuttamaan, toivottavasti säät suosivat niin meitä ihmisiä, kuin metsäkanalinnun poikasia.
Mukavaa juhannusta toivottaa riistametsänhoitaja!
Lisätietoa:
Metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma
Paljon lisätietoa metsäkanalintujen poikasajasta löytyy tällaisesta julkaisusta: Lindén, H. (toim) 2002: Metsäkanalintututkimuksia: Pesä- ja poikasaika. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsästäjäin Keskusjärjestö. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi.