Menneen vuoden merkittävimpiä avauksia riistataloudessa oli hyvinvointiteeman voimakas esiinnousu. Suomen riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman haluaa, että metsästyksen tuottama hyvinvointi voidaan todentaa myös rahallisesti.
Paljonko maksaa henkinen hyvinvointi?
Metsästäjät ovat aina tienneet, että metsästyksen positiivinen merkitys henkiselle hyvinvoinnille on erittäin suuri eikä metsästyksen fyysisiä hyvinvointivaikutuksiakaan voida ohittaa. Arkinen aherrus ja stressi ovat tipotiessään, kun koiran haukku alkaa tai koira pysähtyy patsaanomaiseen seisontaan, kyyhkyt tai sorsat kääntyvät kuville tai tervastulilla kiehautetaan nokipannukahvit. Samalla reissulla saadaan hiki pintaan ja hengästytään sopivasti, jotta myös keho voi paremmin. Mutta kuinka suuresta lisäyksestä hyvinvointiin oikeasti puhutaan? Tätä tietoa tarvitaan, koska jos hyvinvointia ei voida mitata, ei sitä voida muuttaa euroiksikaan.
Suomalaisen metsästyksen ongelma onkin juuri se, että metsästys on lähes ilmaista tai sen arvoa on muutoin vaikea todentaa useimpiin muihin harrasteisiin ja vapaa-ajanviettomuotoihin verrattuna. Metsästäjät kyllä pitävät harrastustaan erittäin tärkeänä, mutta taloudellista merkitystä metsästykseen löytyy lähes pelkästään negaation kautta, eli esimerkiksi siitä, kuinka paljon hirvieläimet aiheuttavat vahinkoja. Tulopuolelle löytyy vain riistan lihan laskennallinen arvo, ja sekin on laskennallinen arvo, koska kotimaista riistaa ei kaupoista juuri löydy.
Siis keskustelu suomalaisesta riistataloudesta on varsin harhaanjohtavaa, koska käsitykseni mukaan taloudesta puhutaan, kun joku tuottaa jotain – jotain, joka voidaan mitata rahassa. Ja koska riistataloutemme ”tuotto” on euroissa niin mitätön, on selvää, että se väistyy, jos jotkin muut taloudelliset edut ovat puntarin toisessa kauhassa. Juuri tästä syystä on nyt esiin nostettu hyvinvointiteema niin tärkeä metsästykselle. On erittäin tärkeää, että pystymme laskemaan metsästyksen antaman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin taloudellisen arvon. Ja vähintään yhtä tärkeää on tietää ja tiedostaa metsästyksen aluetaloudelliset vaikutukset. Tätä tutkimusta tehdään paraikaa Metsähallituksessa ja tuloksia on toivottavasti saatavissa jo ennen kesää.
Jos haluat lukea lisää luonnon hyvinvointivaikutuksista, käy tutustumassa Metsähallituksen Luonto liikuttaa -blogiin.
Kaupallinen metsästys on tätä päivää
Hyvinvointi tarkoittaa myös taloudellista hyvinvointia. Suomalaisen metsästyksen tabu on kaupallinen metsästys ja ylipäätään metsästyksen kaupallistuminen. Ensimmäinen aiheeseen liittyvä virallinen selvitys saatiin vasta aivan hetki sitten, kun ministeri Kalevi Hemilän johtama työryhmä luovutti aiheesta raporttinsa maa- ja metsätalousministeriölle. Ja kuin jatkeeksi sille ministeriö uusi strategiansa tasan vuosi sitten – strategiaksi, jossa uusiutuvien luonnonvarojen on tarkoitus tuottaa hyvinvointia. Ja tietysti riista, jos mikä, on uusiutuva luonnonvara.
Suomen pitkään uinuneet metsästystarvikemarkkinat heräsivät henkiin jo yli 10 vuotta sitten, kuitenkin 10 vuotta myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Se oli ensimmäinen merkki meilläkin siitä, että metsästykseen ollaan valmiita panostamaan myös rahallisesti. Nyt ollaan tilanteessa, jossa meillä on jo kotimaassakin yhä lisääntyvä määrä metsästäjiä, jotka ovat valmiita maksamaan hyvin järjestetystä metsästyksestä alueilla, joilla on riistaa.
Viime syksynä suomalaiset ammattiriistanhoitajat ja riistatalousyrittäjät järjestivät seminaarin, jossa aihe nostettiin selvästi esiin. Jos riistatalous tuottaisi maanomistajille jotain, riistakantamme lähtisivät nousuun. Silloin riistan hyvinvointi olisi kaikkien maanomistajien intressissä ja kaikki haluaisivat korkeampia riistatiheyksiä. Maanomistajista riistatalouden ”tuotto” menee nyt vain metsästäville maanomistajille eli he keräävät metsästyksen antaman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin hedelmät ja tietysti myös riistan antaman nykyisen laskennallisen tuoton eli riistanlihan. On tietenkin selvää, että metsästysalueiden markkina-arvon määrittävät juuri riistakannat eli markkinatalouden lakien mukaisesti tuskin kukaan on valmis maksamaan metsästyksestä muutamaa kymppiä enempää, jos ei riistaakaan ole.
Aihe on mitä ajankohtaisin, osallistu keskusteluun! Millaista riistayrittäjyyttä Suomi sinusta tarvitsee? Minkä arvoiseksi sinä laskisit metsästyksestä saamasi henkisen virkistäytymisen?
________________________________
Mikä Vapaata riistaa on?
Tämä on ensimmäinen Vapaata riistaa -blogimerkintä. Blogin tarkoitus on pöyhiä suomalaista riistakenttää niin sanotun virallisen pöytäkirjan ulkopuolella. Vapaata riistaa -blogi ei siis millään muotoa edusta esimerkiksi Suomen riistakeskuksen tai minkään muun virallisen tahon kantaa riista-asioihin, vaan se tarjoaa paikan näkemysten esiintuomiselle ja käsittelee riistataloutta vapaasti pohdiskellen: tarkoituksena on avata keskustelua aiheista, jotka eivät yleensä nouse esiin julkisissa viestintäkanavissa. Toivommekin uuden blogin lukijoiden olevan aktiivisia kommentoimaan ja osallistumaan, sillä kirjoitusten ympärille viriävää keskustelua seurataan riistahallinnossa mielenkiinnolla. Koska me kirjoitamme asioista täällä blogissa avoimesti omalla nimellämme, edellytämme myös teiltä, hyvät lukijat, oman nimen käyttöä kommentoinnissa. Kommentit julkaistaan vasta hyväksymisen jälkeen, mutta yritämme pitää viiveen vähäisenä. Kunkin blogimerkinnän kommentointi on mahdollista kuukauden ajan.
Riista-aiheista kerrotaan myös esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön Sarvi-uutisblogissa ja Metsähallituksen Eräluvat-blogissa.
Hyvää alkanutta uutta erävuotta 2014!