Koirattomalle metsästäjälle lumi on toivottu elementti hirvijahtiin, kunhan sitä ei yli polven ole. Silloin myös koiraton metsästäjä pääsee aktiivisesti vaikuttamaan jahdin kulkuun passissa seisoskelun sijaan ja tulostakin syntyy. Lumikelissä on mahdollista selvittää, missä hirvet liikkuvat ja missä ne ovat juuri nyt. Lumesta löytyvät tuoreet jäljet ja passiringin vetämisen jälkeen tuleva ilmoitus ”sisällä on” luovat passissa odotteluun mukavan säväyksen. Nyt ei tarvita kuin joku tökkäämään eläimen liikkeelle. Usein ajaja ehtii kulkea jälkiä pitkin vain vähän matkaa ennen kuin tupsahtaa lumisen metsän vaimentama laukaus. Lumisessa metsässä on lisäksi ihan omanlaisensa tunnelma, joten mieluummin siellä aikaansa viettää kuin marraskuisessa vesisateessa. Vaikkei ajo päättyisikään kaatoon, nähdään lumijäljistä mihin passittaja olisi pitänyt laittaa ja tulilla päästään harrastamaan jälkiviisastelua.
Hirveä saa nykyään pyytää kaikilla sallituilla menetelmillä vuoden loppuun asti ja ilman koiraa tammikuun puoliväliin. Lumikelillä pyydettäessä tuloksekkaaseen jahtiin ei välttämättä tarvita koiria tai tiivistä ajoketjua. Ajoon riittää yksikin jalkava metsästäjä, jos eläimet eivät ole ehtineet polkea mottia täyteen jälkiä. Passissa pitää kuitenkin olla ääneti ja haisematta, minkä ajaja usein huomaakin jälkiä seuratessaan; hirvi on mennyt suoraan passia kohti, mutta tehnyt täyskäännöksen juuri ennen näkyville tulemista. Samalla kertyy tulevia jahteja ajatellen arvokasta tietoa hirvien käyttäytymisestä ja kulkupaikoista. Todennäköisesti kulkupaikat ovat samoja myös sulalla maalla ja seuraavana syksynä niille osataan laittaa passi odottamaan tulijoita.
Loppukaudesta monet uroshirvet ovat jo pudottaneet sarvensa, joten eläimen sukupuolen ja iän tunnistaminen on haastavampaa kuin alkukaudesta. Hirven tunnistamiseen löytyy ohjeita esimerkiksi Hirven biologia-oppaasta (PDF) tai Riistainfo.fi-palvelusta löytyvästä Hirvien iän arvioiminen ja valikoiva metsästysverotus-kurssista. Onneksi hirvi tulee ihmisen edessä yleensä hyvin rauhallisesti, joten tunnistamisen ja ampumisen kanssa ei ole kiirettä.
Talvella hirvien liikkuminen on vähäisempää kuin muina vuodenaikoina, joten tammikuun täsmäpyynnillä pystytään vaikuttamaan alueella talvehtivaan hirvikantaan ja vähentämään sen aiheuttamia vahinkoja. Tämä edesauttaa myös hyvien suhteiden vaalimista maanomistajiin. Tämä tilaisuus kannattaa hyödyntää varsinkin hirvien talvilaidunalueilla, koska suurin osa metsävahingoista syntyy talvella. Runsas lumentulo voi tehdä metsässä ja metsäteillä liikkumisen tammikuussa vaikeaksi, mutta suuressa osassa maata se ei ole viime vuosina ollut ongelma.
Ja onhan se mukavaa vaihtelua mennä vaikka suksilla passiin autolla ajelun sijaan. Samalla ehtii havainnoida muitakin hangessa olevia jälkiä ja ympäröivää luontoa. Liikunta myös lisää metsästyksen tarjoamia hyvinvointivaikutuksia edesauttamalla fyysisistä ja henkistä hyvinvointia. Ainakin uni maittaa talvisessa metsässä vietetyn reippaan jahtipäivän jälkeen.
Esko Paananen
Hirvitalousaluesuunnittelija, Keski-Suomi ja Etelä-Savo
Suomen riistakeskus