Vaikka etelässä talvi alkaa kääntyä kevääksi, on metsä monin paikoin yhä lumen peitossa ja ravintoa linnuille on tarjolla niukasti. Metsäkanalinnut ovat sopeutuneet hyvin pohjoiseen ilmastoon. Tästä mainio osoitus on metson talviravintona käyttämät männyn neulaset.
Metson ravintopuuta kutsutaan hakomamännyksi, hakomapuuksi tai hakopuuksi. Se on usein vanha, kitukasvuinen ja jollain tavoin vahingoittunut mänty. Puun tunnistaa harsusta latvasta sekä puun alle pudonneista neulasista ja ulosteista, jotka on helpointa löytää kevät hangilta.
Täyskasvuisissa männyissä, joissa metsot ruokailevat, neulasmäärän väheneminen on harvoin yli 35 %. Mänty toipuu neulasten vähenemisestä. Merkittäviä metsätuhoja metsot eivät aiheuta.
Näyttää siltä, että metso osaa valita hakomapuukseen männyn, jonka neulasten energiapitoisuus on korkea ja resiinipitoisuus matala. Resiinit ovat haitta-aineita (pihkoja, fenoleja, terpeenejä jne.), joiden avulla puu suojautuu kasvinsyöjiltä.
Riistametsänhoitajan vinkit metson talviravinnon turvaamiseksi ovat lyhyet: Hakomapuut kannattaa säästää hakkuissa! Ne sopivat hyvin esimerkiksi säästöpuuryhmän osaksi. Vaikka hakomamännyn latva on harsu ja huonokuntoisen näköinen, kyse ei ole hyönteistuhosta, eikä ötököiden leviämistä tarvitse pelätä.
Kevään hiihtolenkeillä kannattaa pysähtyä likaisille männyn alusille. Jos puu paljastuu hakomapuuksi, tieto on hyvä laittaa muistiin ja puu kiertää tulevissa hakkuissa.
Paljon tietoa metson elinympäristöistä ja niiden hoidosta löytyy Keski-Suomen Metsoparlamentin sivuilta.
Riistametsänhoitajan hiihtolenkille ei sattunut hakomapuita, mutta aurinko paistoi ja tiaiset sirkuttivat. Kevät on tulossa.