Metsällä tulee olla valppaana paitsi saadakseen saalista myös tehdäkseen vastuullisia ratkaisuja toisinaan ripeästikin. Pohjois-Karjalan riistapäällikkö Juha Kuittinen muistuttaa, ettei kyse lopulta ole muusta kuin terveen järjen käytöstä ja ympäristön arvostavasta huomioinnista.
Kunnia ja vastuu maineesta kuuluu jokaiselle
Metsästäjä tekee jahtipäivän aikana valtavan määrän valintoja. Suurimman osan niistä sen syvällisemmin ajattelematta, ikään kuin selkäytimestä ja totutulla tavalla. Pääosa valinnoista näyttäisi menevän aika nappiin, sillä metsästys hyväksytään Suomessa yleisesti.
Millä perusteella suomalaiset muodostavat käsityksensä metsästyksestä? Yksi keskeinen tekijä hyväksyttävyydessä on metsästyksen eettisyys ja vastuullisuus. Eettisyyttä arvioidaan esimerkiksi seuraamalla lähipiirissä olevan tutun metsästäjän tekoja ja puheita. Ellei tällaista tuttua ole, saattaa käsitys eettisyydestä muodostua vaikkapa netissä nähdystä saaliskuvasta. Sanana eettisyys saattaa olla vieras, mutta sitä voisi kuvata myös kysymällä, onko jokin asia tai teko reilua vai ei.
Historiassa opittavaa
Suomessa metsästyksellä on pitkä historia ja vahvat perinteet. Perinteisessä metsästyksessä on paljon hyviä puolia myös eettisyyden näkökulmasta. Tosin lähihistoriassa omaksutut tavat ovat ehkä enemmänkin seurausta sota-ajan aiheuttamista ankarista olosuhteista.
Niukkoina aikoina ampumatarpeiden saanti on ollut vaikeaa, joten laukaukset on harkittu tarkkaan. Metsästystä on harjoitettu ruuan saamiseksi, usein todellisen nälän torjumiseksi. Tästä on seurannut se, että saalis on opittu hyödyntämään tarkkaan ja kunnioittaen. Riista on tarkoittanut ruokaa ja ruokaa ei ole missään tilanteessa häpäisty.
Eräkulttuurin historiaan voi tutustua Suomen Metsästysmuseossa, jota rahoitetaan riistanhoitomaksuista ja jonne metsästyskortilla pääsee ilmaiseksi sisään.
Vaikka elintaso on noussut, kokee metsästäjä saamansa saaliin edelleen arvokkaana ravintona. Nykytermeillä riistaruoka on itse hankittua turvallista lähiruokaa parhaimmillaan. Tätä perinteistä asetelmaa pyrkii tosin horjuttamaan eläinoikeusaate, jonka mukaan eläimillä on oikeus elämään ja omaehtoisuuteen ja metsästys loukkaa näitä oikeuksia.
Metsästyskin saa uudistua
Metsästyksen ei tarvitse olla kaikessa vanhoihin perinteisiin nojaavaa. Olosuhteet ympärillä muuttuvat ja metsästyskin voi uudistua. Se, että luovutaan perinteistä, ei tarkoita luopumista eettisistä periaatteista.
Nykyaikainen metsästys on eettistä oikein harjoitettuna. Eikä se eettinen metsästys kovin monimutkainen asia ole. Kun sinulla on luvat kunnossa ja metsästät luvallisena aikana luvallisella alueella, on sinulla jo oikeat lähtökohdat. Kun ammut riistaa harkiten ja kiintiöiden rajoissa siten, että eläimelle ei aiheudu tarpeetonta kärsimystä, olet taas askeleen pidemmällä. Ja kun käytät saamasi saaliin tarkkaan hyödyksi, oletkin jo pitkällä. Niin ja muistat käyttäytyä metsällä ollessasi ystävällisesti muita luonnossa liikkujia ja toisia metsästäjiä kohtaan. Siis ihan niin kuin teet töissä ja kotonakin.
Suomen riistakeskus on julkaissut eettisiä ohjeistuksia metsästäjille.
Eräretken kahvitulilla on hyvä pysähtyä joskus pohtimaan metsästyksen arvoja ja jahtipäivän aikana tehtyjä valintoja. Niiden perusteella muut kansalaiset muodostavat mielipiteensä metsästäjistä ja metsästyksestä.
