(Nyctereutes procyonoides)
Tuntomerkit: Mäyrän kokoinen. Ruumiin pituus yleensä 45–70 cm, häntä 18–25 cm, paino 3–9 kg. Yleisväri mustan ja harmahtavanruskean kirjava. Posket ja raajat ovat mustat tai suklaanruskeat. Poskiparta ja kupeet ovat kellanruskehtavat ja erottuvat hämärässä vaaleampina muusta ruumiista. Raajat ovat lyhyet, minkä vuoksi eläimen liikkuminen näyttää lyllertämiseltä. Korvat ovat lyhyet ja pyöreäpäiset. Turkki on pitkä- ja karkeakarvainen, pohjavilla on hyvin tiheä.
Esiintyminen: Supikoira on levinnyt maahamme idästä 30–40-luvuilta lähtien. Nykyisin säännöllinen levinneisyys ulottuu etelästä Tornio–Suomussalmi linjalle, Lapissa voi esiintyä harhailijoita. Supikoirakannat ovat hyvin runsaat. Supikoiralla on yleensä 3–4 kuukauden pituinen talviuni. Leutoina talvina se voi olla liikkeellä läpi talven.
Lisääntyminen: Kiima-aika on maaliskuussa. Kantoaika noin 2 kk. Pesä vanhassa ketun tai mäyrän pesässä tai kaivaa itse. Synnyttää touko-kesäkuussa 6–12 poikasta, joskus jopa 20. Lajin nopea leviäminen ja kantojen runsaus perustuu paljolti juuri hyvään lisääntymiskykyyn.
Ravinto: Kaikkiruokainen. Laajaan ravintovalikoimaan kuuluvat pikkunisäkkäät, sammakot, marjat, hedelmät, vilja, hyönteiset, jätteet, haaskat, munat ja linnut.
Muuta: Supikoira on tärkeä kettusyyhyn ja rabieksen kantaja ja levittäjä. Turkisten hinnat vaikuttavat saalismääriin suuresti. Pyyntiä on pyritty tehostamaan riistanhoidollisista syistä.