Ville Pasasta on lapsesta asti mietityttänyt, millaisessa metsässä eläimet tykkäävät asua. Vesurin kanssa hiihtävä pikkupoika seurasi jäniksen jälkiä ja katkoi pitkäkorville purtavaa.
Aikuistuttuaan Pasanen lähti opiskelemaan metsäalaa. Tänään takana on monipuolinen työkokemus metsäalan tehtävistä ja aimo annos riistallista osaamista. Pikkupojan kiinnostus eläimiin on säilynyt, mutta työkalut riistan auttamiseen ovat kehittyneet vesurista metsänhoidon laatukansioksi.
Metsästyspalveluita talousmetsissä
Pasanen työskentelee A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n riistanhoitopäällikkönä. Hän vastaa metsästys-, kalastus- ja retkeilypalveluista, joita tarjotaan pääasiassa yritysasiakkaille. Metsästyspalveluiden tärkeimmät riistalajit ovat hirvi ja valkohäntäpeura, mutta myös metsäkanalintujahteja järjestetään.
Koska palveluiden ympäristönä ovat talousmetsät ja lajeina metsäriista, edellyttää Pasasen työ jatkuvaa vuorovaikutusta yhtiön metsäosaston kanssa. Hän muun muassa pitää huolen siitä, että talousmetsien laatukansion eli hoito-ohjeen kehittämisessä muistetaan riista.
Sääntö numero yksi on turhan raivaamisen välttäminen. Ennen kasvatushakkuita raivataan vain kohteet, joille se on todella tarpeen. Kaikki raivaukset toteutetaan näkemäraivauksina, Pasanen selventää riistan huomioon ottamista ohjeissa.
Raivauksen järkeistämisessä säästyy riistan tarvitseman suojan lisäksi kustannuksia.
Arkiluonnonhoito vaikuttaa maisemaan
Pasanen uskoo arkiluonnonhoidon yleistymisellä olevan suuri merkitys talousmetsien tilaan. Metsänkäsittelytapojen monipuolistuminen näkyy metsämaisemassa tulevina vuosina, hän ennakoi. Luonnonhoidon arvostuksen kasvu maanomistajien parissa haastaa metsäammattilaisten ammattitaidon.
Metsäammattilaisilta tullaan jatkossa vaatimaan aiempaa laajempaa osaamista luonnonhoidon saralla, Pasanen ennustaa.
Metsästyskulttuuri kiinnostaa
Riistasta ammatin itselleen tehneen Pasasen metsästyssesonki kuluu tiiviisti töissä. Kotimaisella jahtikaudella hän ehtii itse metsästämään valitettavan harvoin. Metsästyksessä kiinnostus on kääntynyt uusiin metsästyskulttuureihin. Erityisesti Keski-Euroopan kotimaisista eroavat tavat ja perinteet kiinnostavat.
Kun Pasanen ehtii metsälle, lähtee hän mielellään metsäkanalintu- tai jänisjahtiin.
Mukavinta on maastossa kulkiessa aprikoida, missä maastonosissa ne linnut viihtyvät eli millainen metsä on niille mieleen, mies pohtii.
Kaukana ei ole vesurin kanssa hiihtävä pikkupoika. Sama uteliaisuus riistaan on säilynyt.
Ville Pasanen osallistuu Suomen riistakeskuksen Riistametsänhoidon edelläkävijät –hankkeeseen, joka on osa METSO-ohjelmaa.