Siirry sisältöön

Tavoitteellista valkohäntäpeurakannan hoitoa

Tänä keväänä alueelliset riistaneuvostot asettavat ensimmäistä kertaa valkohäntäpeuralle numeeriset hirvitalousaluekohtaiset tavoitteet. Alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet yhdeksi vuodeksi kuultuaan ensin riistanhoitoyhdistyksiä ja alueellisia sidosryhmiä. Huomioon otetaan kaikki peurakantoihin vaikuttavat tekijät, kuten liikenne, suurpedot sekä maa- ja metsätalousvahingot.

Riistanhoitoyhdistyksiltä kysyttiin jo viime keväänä harjoitusmielessä näkemyksiä tavoitteellisista peurakannoista alueillaan. Nyt näkemyksiä kysytään uudelleen, jotta rhyt saisivat uudelleen pohtia tavoitteitaan metsästyskauden 2021–2022 jäävälle kannalle.

Valkohäntäpeuranaaras ja kaksi vasaa metsässä
Mikä on peurakannan tavoite eri puolilla Suomea? Tähän luodaan nyt raameja tulevaksi metsästyskaudeksi. Kuva: Heikki mikkola.

Tavoitteet tulevat ohjaamaan verotussuunnittelua ja tulevan kauden metsästystä, ja niihin on koko hirvitalousalueella yhdessä pyrittävä. Lähtökohta tulee olemaan, että tiheän peurakannan alueella tavoitteet ovat hieman pienemmät kuin nykyinen kanta. Harvemman kannan alueella pyritään joko pitämään nykyinen kanta tai hieman kasvattamaan sitä. Koska tavoitteet asetetaan vain yhdeksi vuodeksi, ei tavoitteita voida asettaa kovin kauas nykyisestä kannasta suuntaan tai toiseen.

Tavoitteiden asetteluun liittyy vahvasti valkohäntäpeuran luvanvaraisuus. Pyyntilupaprosessin myötä niin riistakeskus, alueelliset riistaneuvostot kuin riistanhoitoyhdistyksetkin pystyvät ohjaamaan verotusta tehokkaasti. Tällöin metsästäjille tulee myös enemmän painetta käyttää myönnettyjä lupia. Lupien myöntämisestä metsästys ei ole ollut viime vuosina kiinni, sillä luvat on käytännössä myönnetty haettujen määrien mukaisesti. Suurimmat rajoitukset tulevat metsästysseurojen omista säännöistä.

Metsästysseurojen toiminnan tehostamiseksi on tuotettu esimerkiksi peurajahdin mallisäännöt, joilla koetetaan pureutua seurojen kenties vanhentuneisiin jäykkiin sääntöihin. Myös kanta-arviota kehitetään parhaillaan, jotta peurakannasta saataisiin tarkempaa tutkittua tietoa. Peurahavaintoja aletaan tulevalla kaudella kerätä jahdin aikana hirvihavaintojen keruun tapaan, mikä tuo lisätietoa erityisesti peurakannan rakenteesta. Kantatiedon parantuessa verotussuunnittelu ja tavoiteasettelu tarkentuvat, jolloin kannanhoito tulee tehostumaan. Tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa on melko paljon epävarmuuksia, joten lukuihin etenkin rhy-tasolla täytyy suhtautua varauksella.

Metsästysseurat ovat kuitenkin ensiarvoisessa asemassa peurakannan hoidossa. Ilman nykyisenlaista seurarakennetta ei peurakantaa pystyttäisi hoitamaan yhtä tehokkaasti. Jos pyyntiluvanvaraisuus poistettaisiin tai vaadittua 500 ha yhtenäistä vähimmäismaa-alaa rajusti pienennettäisiin, eivät seurat pystyisi toimimaan riittävän tehokkaasti. Metsästysseuroja todennäköisesti hajoaisi, sillä monelle tulisi houkutus perustaa oma ”peuraporukka” ja saada vuokrattua itselleen maita peurajahtia varten. Kun maanomistajat ja tällaiset pienet peuraporukat alkaisivat kilpaa ruokkimaan peuroja ammuttaviksi omille pienille palstoilleen, lisääntyisi peurojen ruokinta ja tätä kautta peurakannan tuotto entisestään. Houkutteluruokinta muuttuisi massiiviseksi ruokinnaksi, jotta peurat varmasti pysyisivät omalla puolella.

Luvan myöntäjän (riistakeskus) kannalta työmäärä kasvaisi moninkertaisesti, mikäli pyyntilupa-alueen vähimmäiskoon rajaa laskettaisiin. Jokainen pyyntilupahakemus on käsiteltävä yksitellen. Suurin työ saattaisi tulla aluetarkasteluista, sillä jokaisen hakemuksen alue on tarkastettava sirpaleiden ja muiden hakijoiden alueiden päällekkäisyyksien varalta. Jos uudet peuraporukat tai maanomistajat hakisivat 100 ha alueille lupia, jotka ovat saaneet pois toiselta seuralta, tulisi ainakin alkuun huomattava määrä epäselvyyksiä alueiden piirtämisessä lupahakemukseen ja tätä kautta valtava määrä päällekkäisyyksiä. Jokainen pienikin päällekkäisyys on selvitettävä molemmalta luvanhakijalta ja todistettava metsästysvuokrasopimuksella. Tähän taas eivät riistakeskuksen resurssit nykyisellään riittäisi. Tämä aika olisi myös pois kaikesta muusta tuesta, mitä riistakeskus tarjoaa mm. metsästysseuroille ja riistanhoitoyhdistyksille.

Antti Rinne

Hirvitalousaluesuunnittelija

Varsinais-Suomi & Satakunta

 

11 kommenttia artikkeliin ”Tavoitteellista valkohäntäpeurakannan hoitoa

  1. ”Jos pyyntiluvanvaraisuus poistettaisiin tai vaadittua 500 ha yhtenäistä vähimmäismaa-alaa rajusti pienennettäisiin, eivät seurat pystyisi toimimaan riittävän tehokkaasti. ”
    Tämä ja sen alla oleva teksti on vain kirjoittajan omaa kuvittelua ilman vähäisintäkään faktaa.
    Selkeintä olisi poistaa valkohäntäpeuran pyyntilupa kokonaan jolloin riistaviranomaisilta vapautuisi resursseja tuottavampaan työhön.
    Metsästäjät ovat pääosin erittäin vastuullista porukkaa ja huolehtivat kestävästä kannasta ilman viranomaisten holhousta.
    Onko täysin mahdoton ajatus esim. vapauttaa luvat vaikkapa kahden vuoden koeajaksi?

    Vastaa
    • Sorkkia ja sarvia

      Hei Reino. Tämä on hyvin todennäköinen skenaario, mikäli pyyntiluvat vapautettaisiin, johon on haettu kokemuksia jo metsäkauriin osalta. Asiasta on keskusteltu hyvin laajalti eri riista-alan toimijoiden ja siihen liittyvien organisaatioiden kanssa, ja lopputulemana yleensä on tekstinmukainen skenaario.

      Onko sinulla jotain faktaa toiseen suuntaan, eli mikä osoittaisi että vapautus varmasti vähentäisi kantaa? Kuulisin niitä mielelläni.

  2. Leena Kauppila

    Miksi vapaa-ajan asukkaita ei lasketa sidosryhmiin. Esim. saaristossa on lähes pelkästään vapaa-ajan asutusta. Siellä paikalliset metsästysseurat saavat vapaasti kasvattaa peura- ja kauris kantojaan miten korkeiksi vain haluavat ja pilata sekä kasvillisuuden että viihtyvyyden (punkit). Virallisesti nämä eläimet eivät aiheuta minkäänlaisia ongelmia saaristossa, koska sidosryhmään ei valita vahinkoa kärsiviä henkilöitä eikä kukaan ole myöskään oikeutettu hakemaan minkäänlaisia korvauksia. Kyseessä on metsästysseurojen taholta aivan törkeäksi paisunut muiden omaisuuden ja luonnon turmeleminen.

    Vastaa
    • Sorkkia ja sarvia

      Hei Leena. Asukkaat kyllä lasketaan sidosryhmiin, mutta vapaa-ajan asujilla ei valitettavasti ilmeisesti ole mitään suurempaa kattojärjestöä, joka voitaisiin esim. MTK:n ja MHY:n tapaan ottaa keskusteluihin mukaan.

      Olemme juuri kartoittaneet hirvieläinten pyyntilupahakemusten alueita saaristossa, jotta saisimme paremman käsityksen siitä, jääkö paljonko alueita hakemusalueiden ulkopuolelle. Varsinais-Suomen alueella saaristo on melko hyvin metsästyksen piirissä, mutta läntisellä Uudellamaalla tilanne on hieman hankalampi. Viestiä täytyisi saada kattavasti myös saariston maanomistajille, että vuokraisivat maitaan metsästysseuroille ja pyytäisivät jahtiin. Jos viestintä on vain Riistakeskukselta seuroihin, ja seurojen on joskus hyvin vaikeaa selvittää jokaisen palstan maanomistajaa, ei viesti tavoita oikeita ihmisiä riittävän tehokkaasti. Osaisitko sanoa, mikä olisi se taho, jota kautta saisimme kattavasti viestin vapaa-ajan asujille ja saariston maanomistajille aiheesta? Jos pienissä saarissa järjestetään jahteja, joko seuratasolla tai yksittäinen maanomistaja, on silti pidettävä 150m etäisyys asuttuun rakennukseen. Jos koira menee mökin pihaan, saattaa siitä hyvinkin todennäköisesti aiheutua konflikti mikäli kaikki mökkiläiset eivät ole metsästyksen kannalla. Kaikki mökkiläiset täytyisi siis myös saada hommaan mukaan ja suostumus, että mökkien läheltä saisi edes ajaa eläimiä metsästyksen yhteydessä.

      Onko Leena kauriskannat laskeneet pieniksi saaristossa, kun se on kuitenkin pyyntiluvista vapaa? Käsittääkseni ongelma on myös kauriin osalta saaristossa samanlainen kuin peurallakin. Jos peura vapautettaisiin, niin kuka niitä peuroja ampuisi moneen palaan pilkotusta saaresta, jos kauriitakaan sieltä eivät maanomistajat ammu? Saaristojahdit ovat hyvin hankalia, kun esim. kyttäysjahti on siellä hankalaa mikäli ei omista mökkiä kyseiseltä saarelta. Yöllä pimeässä veneellä ajo on hankalaa etenkin jos matka on pitkä.

  3. Kanadassa jokainen metsästyskortin omaava metsästäjä voi ostaa lupamyyjältä (tavallisia kauppoja) tagin eli peuran kaatoluvan, jonka hän voi sitten käyttää metsästysalueellaan (ei väliä koolla). Väittäisin että tämä voisi toimia myös Suomessa, mutta lienee niin että tietyt tahot haluavat pitää peurojen metsästyksen seuruejahtina, niin etteivät pienempien metsästysalueiden haltijat pääse jahtiin.

    Vastaa
    • Sorkkia ja sarvia

      Tähän en valitettavasti osaa vastata, että olisiko tuollainen kokeiluluonteinen koko järjestelmän muutos mahdollinen. Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä MMM neuvotteleviin virkamiehiin, esim. Sami Niemeen tai Vesa Ruusilaan.

  4. Maarit Gockel

    Riistanhoitoalueiden on huomioitava muille tulevat haitat ja luonnon tuho paremmin. ”Pieni vähennys” ei huomioi nykyisiä haittoja. Mikäli ette saa kantaa oleellisesti alas, niin meistä useampi ajaa koko vieraseläinkannan hävittämistä. Onneksi ilmapiiri on selvästi muuttunut talviruokinnan ja valkohäntäpeurojen määrän suhteen. Yhä useampi ei hyväksy omien maa-alueiden kasviston tuhoa.

    Vastaa
  5. Hyvä suunnitelma.
    Luvanvaraisuus ja 500ha lupa-alue koko on säilytettävä, muutoin käy juuri tuo että ilmestyy järjetön määrä ruokintapaikkoja jolloin kannanhoito vaikeutuu merkittävästi. Tämä on huomattu omilla alueilla kun muutama henkilö on laittanut useita pieniä ruokapaikkoja muutaman sadan metrin päähän kyttäys kopista, tämä tekee sen että peuroilla on liikaa vaihtoehtoja minne mennä ja siten jahti vaikeutuu.
    Havaintiiömoitukset hirvijahdin aikana on myös hyvä llennihmetellytkin että miksi näitä havaintoja ei kerätä.

    Vastaa
  6. Leena Kauppila

    En suosittele, että vapaa-ajan asukkaat alkavat ’vuokraamaan’, eli antamaan ilmaiseksi maitaan metsästysseuroille riistankasvatukseen ja metsästykseen. Tämähän vain pahentaisi ongelmaa! Ruokinta- ja ampumapaikat senkuin lisääntyisivät.
    Suomessa on luvallista tarhata valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Eivätkö metsästäjät, jotka näitä eläimiä ruokkivat talvet saadakseen ne pysymään hengissä ja lisääntymään, voisi tehdä aitauksia tuotantoeläimilleen. ’Metsästys’, eli ruokintapaikalle ampuminen kävisi myös entistä helpommaksi kun haavakotkin jäisivät aitauksen sisäpuolelle.

    Vastaa
  7. Arto Hassinen

    Olen vahvasti vapaan metsästyksen puolella .Hirvestys vie viikonloput tarkkaan .Nyt seurat jo ikäihmisiä täynä eivätkä he ota uusia mukaan .Jotka hoitas peurakannan sopivana .Muuta keinoo ei ole kun vapauttaa tiheälläalueella metsästys tulevaisuudessa .Saadaan peura vahinkot kuriin, liikkenne maataloustuhot .Kanta on runsastunut leutojen talvien ansiosta voimakkaasti .Nelos vasat ei ole harvinaisia eteläsuomessa .Riistana peura on hyvää siitä saa maukasta ruokaa samoin talja olis parasta kun keksittäis sille yhteyskeräys ja kuljetus nahkatehtaalle .Nyt jos kanta ei käänny laskuun vapautus on vääjäämättä edessä .Niitä on kaadettu paljon kiitos siitä, tuli hyvä talvi koko Suomeen .ON auttanut saamaan kiintiöt täyteen monessa seurassa kaatoprosentista ja kappalemäärästä tulee uusi suomenennätys .Onkelat on monesti ihmisen itsensä tekemiä ei olla jakamassa yhteistä hyvää samoin kalastus marjastus sienestys ollaan ajatuksella .Minulle kaikki .

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet