Vanhat hirvestäjät usein muistelevat, kuinka ennen oli paljon suurisarvisia hirviä ja nykyään sellaisia ei enää ole olemassakaan. Tähän on tietenkin johtanut metsästysverotus. Kuinka sitten valkohäntäpeuran laita on, olisiko sinusta kiinnostavampaa olla valkohäntäjahdissa, mikäli suurisarvisia pukkeja olisi nykyistä enemmän?
Valkohäntäpeura on alun perin lähtöisin rapakon takaa, Pohjois-Amerikasta. Se on tuotu rikastuttamaan Suomalaista riistalajistoa vuonna 1934. Peurakanta on kasvanut nykyiseen noin 77 000 peuraan ja taloudellisesti Suomen toiseksi merkittävämmäksi riistalajiksi. Peuran päälevinneisyysalueella se on kaikkein merkittävin riistalaji.
Pohjois-Amerikassa valkohäntäpeura on yksi tärkeimmistä riistalajeista ja kannanhoitoon panostetaan erityisen paljon. Sieltä löytyy myös valkohäntäpeuran metsästykseen ja kannanhoitoon erikoistunut järjestö, QDM (Quality Deer Management). He tarjoavat valkohäntäpeuran kannanhoidosta kiinnostuneille valtavan määrän tietoa mm. siitä, millaisiin kannanosiin ja yksilöihin metsästysverotus tulisi painottaa, jotta peurakanta voisi mahdollisimman hyvin ja metsissä olisi mahdollisimman paljon suurisarvisia peurapukkeja. Täysikasvuisia peurapukkeja täytyy olla riittävän paljon, jotta luonnonvalinta toteutuisi mahdollisimman hyvin, tällöin vain sopivimmat (fittest) yksilöt pääsevät jatkamaan sukua. Täytyy kuitenkin muistaa, että olosuhteet Suomessa ja Pohjois-Amerikassa ovat hieman erilaiset, joten oppeja ei voida aivan suoraan sieltä ottaa.
Suomessa hirvieläinkannat ovat vuosien saatossa vääristyneet, johtuen urospainotteisesta verotuksesta. Tähän vaivaan lääke on kannanhoito ja valikoiva metsästysverotus. Suomen riistakeskus tarjoaa tietoa liittyen suunnitelmalliseen hirvieläinkantojen verottamiseen. Hirven osalta tietoa löytyy jo nyt koulutusportaalista ja loppuvuoden aikana vastaavanlaista sisältöä tulee myös koskien valkohäntäpeuraa.
Aiheeseen liittyvää tietoa löydät myös yllä olevan QDM-linkin takaa. Koska sivusto on Pohjois-Amerikkalainen, on sen sisältökin englanniksi. Mikäli lontoo taittuu, sieltä voi käydä opiskelemassa yhtä ja toista. Sieltä löytyy muun muassa hauska video, jossa asiantuntijapaneeli ja yleisö arvioi peurapukkien ikää. Voit videota katsoessasi koettaa itsekin, kuinka hyvin olet selvillä valkohäntäpeurojen iän määrittämisestä.