Riistaeläimet kiinnostavat koululaisia. Nämä karhun talviuneen liittyvät kysymykset ovat Hanhijoen koulun kolmasluokkalaisilta Paimiosta.
Aino kysyy: Näkeekö karhu unia?
Monet nisäkkäät, esimerkiksi kissat ja koirat, näkevät ainakin suurella todennäköisyydellä unia, joten miksipä ei karhukin näkisi unia pitkän talviunensa aikana. On vaikea sanoa minkälaisia unia, mutta ehkäpä jotain normaaliin karhun elämään kuuluvia tapahtumia tulee karhun uniin. Karhun talviuni ei ole yhtä syvää koko pitkän talven läpi, vaan karhu saattaa talven aikana myös heräillä välillä ja kääntää kylkeä.
- http://natgeo.fi/elaimet/nakevatko-elaimet-unia-niin-kuin-ihmiset
- http://tieku.fi/elaimet/elainten-unet
Hugo ja Anni kysyvät : Mitä tapahtuu jos joku eläin herättää karhun kesken unien?
On aika epätodennäköistä, että joku eläin herättäisi karhun kesken sen unien. Eläimillä on erittäin hyvä haju- ja kuuloaisti, jolla ne havaitsevat karhun jo hyvissä ajoin ennen sen talvipesälle päätymistä, eivätkä ne tieten tahtoen menisi herättämään karhua. Jos kuitenkin joku eläin tulisi niin lähelle karhunpesää, että karhu herää siihen, karhu voi ensin kuunnella ääniä pesän ulkopuolelta ja jos häiriötä aiheuttanut eläin lähtee paikalta pois, niin karhukin kääntää kylkeään jatkaa uniaan. Jos eläin jostain syystä häiritsisi karhua niin paljon, että se kokee olonsa uhatuksi, voi karhu nousta talvipesästään ja ajaa häiritsijän pois. Silloin karhu saattaa myös vaihtaa pesäpaikkaa uuteen rauhallisempaan paikkaan. Karhun talviuni ei ole koko talven ajan yhtä syvää ja karhu saattaa talven aikana heräillä välillä ja kuunnella ympäristön ääniä.
Elli kysyy: Nukkuuko karhu talviunta kunnolla, jos se ei löydä riittävästi ruokaa kesällä?
Karhun elimistö on talviunen aikana säästöliekillä ja kuluttaa vain vähän ravintovarastoja. Jos karhu ei ole saanut kerättyä riittävästi vararavintoa kesän aikana, sen ravintovarastot voivat loppua kesken talviunien ja silloin karhu voi joutua nousemaan talvipesästään etsimään ruokaa. Suomen talvisissa olosuhteissa ruuan löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa ja karhu voi käytännössä vain jatkaa säästöliekillä talviunta nukkuen ja yrittää selviytyä niillä varastoilla, jotka sillä on vielä käytettävissään. Etelämpänä Euroopassa karhut löytävät helpommin ravintoa läpi vuoden eivätkä kaikki karhut siellä nuku lainkaan talviunta.
Kesällä ja syksyllä lähinnä marjoilla kasvatettujen rasvavarastojen ohessa karhun elimistö käyttää energiaksi myös karhun valkuaisvarastoja eli käytännössä lihaksia. Lähtökohtaisesti karhu tankkaa kesän ja syksyn aikana niin paljon ruokaa, että se selviää ravintovarastoillaan hyvin talven yli. Jos karhu ei ole ehtinyt tankata riittävästi kesällä, se voi jatkaa syksyllä ravinnon etsintää ja syömistä pidempään ennen talvipesään menoa. Siksi isommat karhut menevät talvipesään yleensä aiemmin kuin pienemmät karhut.
Vastaus kysymykseen on, että todennäköisesti karhu ei nuku ihan yhtä hyvää talviunta, jos sen ravintovarastot alkavat talviunen aikana käydä vähiin.
Elsa kysyy: Entäs jos karhun pesäkolo sortuu talven aikana?
Tällaisessa tilanteessa karhu vaihtaa pesäpaikkaansa ja voi tehdä talvellakin helposti uuden makuupaikan esimerkiksi kuusen oksien alle ja jatkaa siellä talviuntaan. Se ei siis ala kaivamaan uutta pesäkoloa jäiseen maahan tai muurahaispesän alle, vaan etsii jonkin suojaisan paikan, jossa jatkaa sitten talviuniaan. Karhut eivät muutenkaan aina tee varsinaista talvipesää, vaan ne saattavat asettua makuulle tiheän kuusen alle jo loka-marraskuussa, kun ne aloittavat talviunensa. Talven tullen lumi sitten peittää karhun makuupaikan ja samalla eristää sen kylmyyttä vastaan.
Isella kysyy: Herääkö karhuäiti synnytykseen?
Kyllä karhuäiti herää synnytykseen tai on mahdollisesti hereillä jo ennen sitä. Naaraskarhut eivät muutenkaan nuku talviunta aivan yhtä sikeästi ennen synnytystä kuin uroskarhut tai nuoremmat karhut. Karhuäitien ruumiinlämpö ei myöskään laske talvipesässä käytännössä lainkaan ennen synnytystä kuten ei-synnyttävillä karhuilla. Tammi-helmikuussa tapahtuvan synnytyksen jälkeen kun naaras on ohjannut hellästi kuonollaan pennut nisille, karhuäidinkin ruumiinlämpö alkaa laskea (37 asteesta lähemmäs 33 astetta) ja se vaipuu syvempään talviuneen lopputalven ja kevään ajaksi. Mutta silloinkin se heräilee välillä kuten muutkin karhut kuuntelemaan ympäristönsä ääniä, ja varmistaa samalla, että pennuilla on kaikki hyvin.
Ossi kysyy: Miten on mahdollista, että karhu ei talviunen aikana ulosta tai virtsaa?
Tämä on oikein hyvä kysymys ja asiaa on tutkittu paljon. Ensinnäkin sen jälkeen kun karhu on saanut syksyllä tankattua riittävästi, se ulostaa koko suolensa tyhjäksi ennen talviunille menoa. Talven aikana karhulle muodostuu suoliston loppupäähän suoliston kuolleista pintasoluista niin sanottu pihkatappi, jonka se ulostaa pois vasta keväällä herättyään ja suoliston aktivoiduttua jälleen. Koska karhu ei syö talven aikana mitään, se käyttää energiakseen ja elintoimintoihinsa vain kesän ja syksyn aikana kerättyjä ravintovarastoja, pääsääntöisesti rasvaa, jota karhulla voi olla elimistössään talviunille mennessä kymmeniä kiloja. Koska karhun ei tarvitse syödä mitään talven aikana, sille ei myöskään kerry suolistoon niin paljoa sisältöä, että sillä olisi tarvetta ulostaa talviunen aikana. Karhun ei myöskään tarvitse juoda mitään talven aikana, koska se saa kaiken elintoimintojensa tarvitseman nesteen rasvavarastojen käytön yhteydessä. Samalla kun karhu siis käyttää rasvavarastoja energiakseen, rasvasta vapautuu vettä, mutta ei sellaisia määriä, että karhun tarvitsisi virtsata kesken talviunien.
Virtsaamistarpeeseen liittyen on hyvä myös kertoa, että koska karhu käyttää talven aikana rasvavarastojen lisäksi energiakseen myös valkuaista, jota on muun muassa karhun lihaksissa, muodostuu valkuaisen käytön lopputuotteena elimistöön typpipitoista ureaa, joka puolestaan normaalisti poistuisi elimistöstä virtsan kautta. Karhu on kuitenkin kehittänyt tähän aivan nerokkaan järjestelmän, jossa karhu kierrättää urean sisältämän typen verenkierron kautta suolistoon, jossa mikrobit muuttavat sen aminohapoiksi eli uusien valkuaisaineiden rakennusaineeksi. Näitä valkuaisaineiden rakennuspalikoita karhu käyttää talven aikana paikkaamaan lihaksista kulutettuja valkuaisaineita ja siksi karhu on keväällä herätessään lähes yhtä hyvässä lihaskunnossa kuin talviunille mennessään. Näillä erikoisjärjestelmillä varustettuna karhun ei tarvitse talviunen aikana ulostaa eikä virtsata.
Topi kysyy: Ovatko karhunpennut hereillä talvipesässä?
Karhunpennut, kuten kaikki nisäkkäiden pienokaiset, eivät tee ensimmäisten kuukausien aikana juuri muuta kuin syövät ja nukkuvat. Pennun silmät aukeavat 3 – 5 viikon ikäisenä ja ensimmäiset hampaat puhkeavat pian sen jälkeen. Karhunpennut ovat talvipesässäkin ensimmäisen kuukauden aikana hereillä vain sen verran, että käyvät äitikarhun nisällä juomassa rasvapitoista ja ravitsevaa maitoa, jolla ne kasvavat talven ja kevään aikana ennen talvipesästä lähtemistä 3 – 5 –kiloisiksi. Mitä pidemmälle kevät etenee ja talvipesästä ulos lähteminen tulee, sitä enemmän karhunpennut ovat todennäköisesti hereillä talvipesässä, mutta nukkuvat silti edelleen paljon. Talvipesästä lähdön jälkeen onkin sitten mukava päästä telmimään ja leikkimään ulos keväiseen luontoon.
Lisätietoa: www.suurpedot.fi
Alakoulujen opettajat ja oppilaat huomio! Riistatietoa koululaisille tarjoaa:
