Hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja niiden ennaltaehkäisy

Minkälaisia vahinkoja hirvieläimet aiheuttavat? Mitä vahinkojen ennaltaehkäisyyn varatuilla pyyntilupavaroilla tehdään? Mitä maanviljelijä tai metsänomistaja voisi tehdä vähentääkseen maa- ja metsätalousvahinkoja maillaan?

Sorkkia ja sarvia-podcastin viidennessä jaksossa aiheena on hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja niiden ennaltaehkäisy. Haastateltavana tällä kertaa on Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Esko Paananen ja isäntänä toimii jälleen Valto Kontro.

Hirvieläinvahingot ja niiden ennaltaehkäisy

Kärjestään katkennut männyntaimi.
Hirvet aiheuttavat taimikkovahinkoja etenkin mäntytaimikoissa. Kuva: Antti Rinne
Harsotettu pelto. Harsoon tullut yhteen kohtaan reikä.
Erityisesti pienet hirvieläimet aiheuttavat harsovahinkoja kävelemällä harsojen päällä, jolloin harsot rikkoontuvat. Kuva: Antti Rinne

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valto Kontro

Hirvitalousaluesuunnittelija, Uusimaa ja Kaakkois-Suomi

Suomen riistakeskus

4 kommenttia artikkeliin ”Hirvieläinten aiheuttamat vahingot ja niiden ennaltaehkäisy”

  1. Leena Kauppila

    Miten sitten pihojen, puutarhojen ja luonnon tuhot? Niitä ei viitsitä keskustelussa edes mainita. Ikäänkuin Riistakeskus ei olisi koskaan niistä kuullutkaan.
    Metsästys ei suinkaan vähennä sorkkaeläinongelmia. Sehän lisää niitä, koska metsästykseen kuuluu riistanhoito, eli sorkkaeläinten systemaattinen talviruokinta. Sillä peura-, kauris- ja hirvikannat saadaan joka vuosi entisestään lisääntymään. Maanomistajille sitten valehdellaan, että metsästämällä ’hoidetaan ongelmaa’, eli jos annat maasi ilmaiseksi ’vuokralle’, niin me metsästäjät sitten ammumme tällaiset tuhoeläimet pois mailtasi. Kun vielä ruokintapaikkoja saa laittaa vapaasti vilkasliikenteisten teidenkin viereen ja molemmin puolin teitä, niin kolarimäärien kasvu on taattu! Mutta sehän on pelkästään autoilijoiden syy: miksi eivät aja hitaammin! Kun vielä lisätään, että valkohäntäpeurat ja metsäkauriit ammutaan lähes poikkeuksetta ruokintapaikoilleen, niin sopii kysyä kenen moraalilla tällaista harrastusta tehdään ja millä moraalilla Riistakeskus pyrkii tekemään siitä metsästäjiä hyödyttävää liiketoimintaa.

    • Esko Paananen

      Hirvieläinten pihoilla ja puutarhoissa aiheuttamat vahingot eivät yleensä uhkaa kenenkään toimeentuloa tai terveyttä, toisin kuin liikenne-, metsä- ja viljelysvahingot. Pahaa mieltä ne toki voivat aiheuttaa. Niiltä voi yrittää suojautua aitaamalla pihansa tai istutukset tai käyttämällä muille kuin syötäville kasveille rautakaupoista löytyvää syönninestoainetta. Luonnonvaraisen eläimen ruokailu luonnonkasveilla kuuluu luontoon, vaikka sillä voikin olla vaikutuksia ekosysteemin toimintaan.

      Olen kanssasi eri mieltä metsästyksen vaikutuksesta sorkkaeläinkantoihin. Metsästys on hirvellä ja valkohäntäpeuralla ylivoimaisesti suurin kuolinsyy, joten sillä vaikutetaan niiden kantojen kokoon ja nimenomaan pienentävästi. Tiheän valkohäntäpeurakannan alueella on selkeä tavoite pienentää kantaa ja sen eteen ovat metsästäjät ponnistelleet ahkerasti. Hirvikanta taas on pienentynyt jo usean vuoden ajan. Hirven ja valkohäntäpeuran kanta-arvioihin voi tutustua tuolla: http://riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet/ajankohtaista

      Hirvi ei tarvitse Suomessa ruokintaa, eikä sitä täällä merkittävissä määrin ruokita. Pienten hirvieläinten ruokintapaikkojen sijoitteluun pitäisi kyllä kiinnittää erityistä huomiota, että ne eivät aiheuttaisi eläinten liikehdintää teiden yli ja tähän on neuvonnassa kiinnitetty huomiota. Pienten hirvieläinten tehokas metsästys käytännössä edellyttää ruokintapaikkojen hyödyntämistä, koska muuten niitä ei saataisi saaliiksi nykyisiäkään määriä. Varsinkin Etelä- ja Lounais-Suomen melko tiheästi asutuilla alueilla ruokintapaikoilta kyttääminen on ainoita turvallisia ja samalla tuloksekkaita metsästysmuotoja. Ruokinta on kuitenkin syytä mitoittaa tarkoituksenmukaiselle tasolle, ettei ruokaa ole ylenmäärin suhteessa eläinmäärään, vaan houkuttelemassa eläimet hyvälle ampumapaikalle.

  2. Eeva Kaila

    Valkohäntäpeurojen liian suuren määrän takia ne ovat laajentaneet ravintonsa sisältämään kaikki (luonnon)kukkakasvit, lehtipuiden taimet, männyntaimet, varpukasvit.
    Miten luonnontilaisen metsän omistajille korvataan luontainen metsän uudistuminen, miten korvataan luonnonkukkien häviäminen, joka johtaa pölyttäjien ja lintujen huomattavaan vähentymiseen? Miten korvataan 2m peura-aita, joka pitää rakentaa, että omatarveviljely olisi mahdollista? Miten korvataan mustikoiden, metsämansikoiden, vadelmien ja puolukoiden katoaminen, koska valkohäntäpeurat syövät varvut ja vatukot?

    • Esko Paananen

      Riistavahinkolaissa (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090105) määritellään, millä edellytyksillä riistan aiheuttamat vahingot ja niiden estäminen korvataan. Valkohäntäpeuran aiheuttamat metsävahingot korvataan rahalla, mutta muut mainitsemasi esimerkit eivät ole korvauksiin oikeuttavia vahinkoja. Vahinkojen korvaaminen perustuu Suomessa määriteltävissä olevaan taloudelliseen vahinkoon. Lisäksi vahingon pitää olla suuruudeltaan yli 170 euroa.

      Kotitarveviljely ei ole peruste saada pyyntilupamaksuvaroilla hankittua vahinkojenestämismateriaalia vaan viljelytoiminnan täytyy olla merkittävämpää aidan saadakseen. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn varatuttujen rahojen käytön periaatteena on, että niillä saadaan vähennettyä valtion menoja. Tämä edellyttää, että suojausmateriaalilla pitää saada estettyä vahinko, joka arvokkaampi kuin suojausmateriaali itse.

Kommentointi on suljettu.