Siirry sisältöön

Riista metsästyksen riesana?

”Keppikintut on hävitettävä!” Tällaisia kommentteja kuulee toisinaan metsästäjien suusta. Varsinkin jos koira on sännännyt kohderiistan sijaan kauriin tai peuran perään, eikä sillä vaikuta olevan korvia lainkaan. Riista siis haittaa joidenkin mielestä metsästystä, mikä kuulostaa oudolta varsinkin täällä harvempien sorkkaeläinkantojen alueella. Ovatko pienet sorkkaeläimet kuitenkaan uhka metsästykselle vai sittenkin mahdollisuus?

Pienet sorkkaeläimet mahdollistavat uusia metsästysmuotoja, tarjoavat hienoja kokemuksia sekä hyvää raaka-ainetta riistaruokiin. Nämä mahdollisuudet jäävät vähiin, jos peurat ja kauriit pyritään pitämään pois omilta alueilta. Vaikka juuri minä en erityisemmin välittäisi näiden metsästyksestä, ei se minulta ole pois, jos joku toinen sitä harrastaa. Metsästystapojakin voisi kenties jatkossa kehittää monilajiseen suuntaan. Onko hirviä ja pienempiä sorkkaeläimiä pakko jahdata eri päivinä vai voisiko samasta ajosta laittaa molempia kumoon? Tällaiseen sekakäyttöön on myös olemassa koiria, eli se ei välttämättä tarkoita ajoketjuun tai kyttäämiseen siirtymistä.

Metsäkauris pellolla
Metsäkauriita näkyy jo lähes kaikkialla Suomessa. Kuva: Joni Saunaluoma

On aivan totta, että metsästyskoirat lähtevät välillä ei toivotun riistan perään ja se saattaa joskus kirvoittaa ilmoille ärräpäitä. Omakaan koirani ei aivan yhden riistan koira ole, joten tällaisia tilanteita välillä tulee vastaan. Metsässä tahtoo aina olla muitakin kuin kohde-eläimiä. Pienten sorkkaeläinten lisäksi jänikset, linnut, ketut ja huhujen mukaan jopa oravat saattavat vetää koirien mielenkiinnon puoleensa. Ja kyllähän jänispaisti maistuu hyvältä, vaikka pystykorvaisten jänisajo ei aina siinä hetkessä mieltä lämmitä.

Toki myös harvemman kannan alueilla täytyy olla pikkusorkkien kannankehitysten kanssa hereillä, etteivät määrät pääse ryöpsähtämään hallitsemattomasti, kuten valkohäntäpeuran kohdalla on osassa maata käynyt. Sellaisia peura- tai kaurismääriä eivät metsästäjätkään halua. Ne aiheuttaisivat myös merkittäviä vahinkoja esimerkiksi erikoisviljelyksillä ja liikenteessä.

Ilmasto-olot hillitsevät näiden lajien lisääntymistä suurimmassa osassa Suomea. Tällaisena lumisena talvena enimmäkseen ruohovartisia kasveja ja varpuja syövät pienet sorkkaeläimet eivät helpolla pääse. Niiden on kaivettava ravinto hangen alta. Lisäksi ilveksen saalistus helpottuu, koska suurta tassua lumi ei upota niin kuin pientä sorkkaa.

Lounaisessa Suomessa ja poronhoitoalueella metsästetään menestyksekkäästi koirien kanssa, vaikka sorkkaeläintiheydet näillä alueilla ovat melko korkeita Suomen mittakaavassa. Koirat ovat oppivaisia. Metsiin mahtuu metsästäjien lisäksi muutkin luonnossa liikkujat ja varmasti myös riista.

Esko Paananen

Hirvitalousaluesuunnittelija

Keski-Suomi ja Etelä-Savo

Yksi kommentti artikkeliin ”Riista metsästyksen riesana?

  1. Kari Kunelius

    Tssä on kyllä kirjoittaja oikeassa. Esim. kennelväessä on joskus aenteet jyrkkiä keppijalkoja kohtaan.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>
Kommentointiohjeet