Siirry sisältöön

Parempaa peuratietoa

Kuluvalla metsästyskaudella metsästäjät ovat päässeet kirjaamaan Oma riistaan metsästyksen yhteydessä tehtyjä havaintoja valkohäntäpeurasta. Havaintoja keräämällä paikataan puutteellista tietoamme peurakannan sukupuolirakenteesta, vasatuotosta sekä näiden alueellisesta vaihtelusta. Tarkempi rakennetieto kannasta mahdollistaa tarkemmat kanta-arviot. Tästä hyötyvät niin metsästäjät, riistahallinto kuin koko yhteiskunta.

Peurajahti on taas lähtenyt vauhdilla käyntiin ja kaatomäärissä liikutaan lähes viime vuoden tasolla. Havaintojakin ovat metsästäjät kirjanneet ahkerasti, blogin julkaisuhetkellä yli 17 000 yksilöstä. Jokainen havainto on arvokas ja lisää aineiston luotettavuutta. Oma korsi on vaivatonta kantaa kekoon. Kyttäyskopissa puhelinta selatessa havainnot on helppo kirjata Oma riistan mobiilisovelluksella.

Tärkein saatava hyöty peurahavaintojen keräämisestä on luonnollisesti tarkempi kanta-arvio. Tämän lisäksi havaintoja tekevät seurat saavat käyttöönsä raportteja ja tilastoja alueen peurakannasta. Hirven osalta nämä raportit ovat olleet jo pitkään saatavilla, mutta nyt havaintokirjausten myötä myös peuralle. Seurat voivat käyttää näitä yksityiskohtaisia tietoja alueensa metsästyksen suunnittelussa.

Esimerkiksi lämpökarttana esitettävä jakauma riistanhoitoyhdistyksen alueen havaittujen peurojen pukkisosuudesta voi toimia apuna verotussuunnittelussa. Alueella, jolla pukkeja liikkuu selvästi vähemmän voisi painottaa voimakkaammin saaliin riittävää naarasosuutta. Vasaosuuden lämpökartassa punaisena hohkavalle alueelle on hyvä suunnata tehostettua verotusta.

Kartta valkohäntäpeuran aikuishavaintojen urososuuksista

Esimerkkinä toimivan riistanhoitoyhdistyksen länsi- ja itäosissa on havaintojen perusteella keskiosia naaras- ja vasavoittoisempi kanta.

Havaintokirjausten metsästystapoja vertailevasta taulukosta saadaan mielenkiintoista tilastotietoa kyttäyksen ja ajometsästyksen osuuksista. Montako prosenttia teidän seuranne peuroista havaitaan tai saadaan saaliiksi ajojahdeissa? Havaitaanko pukkeja suhteessa enemmän kytiksellä kuin ajojahdissa?

Kuukausittaiset peurahavainnot metsästystavoittain.
Metsästystavoittain tehtyjä havaintoja vertaillessa huomataan, että koirajahti aktivoituu vasta marraskuussa.

Saaliiksi saaduista pukeista kerätään nyt aiempaa tarkempaa sarvitietoa. Piikkien lukumäärän lisäksi selvitetään sarvien sisäleveyttä, pituutta sekä ympärysmittaa. Näistä tiedoista saadaan tarkempi käsitys pukkisaaliin ikärakenteesta. Sarviraporteista voi esimerkiksi tutkia, johtaako seuran harjoittama valikoiva verotus suurempisarviseen pukkisaaliiseen.

Pylväsdiagrammi saaliiksi saatujen peurapukkien sarvien pituudesta.
Saaliiksi saatujen pukkien sarven pituus.

Muistathan, että ainoastaan metsästyksen yhteydessä tehdyt näköhavainnot valkohäntäpeurasta kirjataan! Havaintoja kirjatessa valitaan “peuran metsästyksen yhteydessä”-täppä, jotta havainto päätyy osaksi tilastointia.

 

Pirkka Peltonen

Hirvitalousaluesuunnittelija

Etelä-Häme & Pohjois-Häme