Hirvenmetsästys päättyy 15. tammikuuta. Toki osa on päättänyt jahtinsa jo aiemmin, mutta tammikuussakin innokkaimmat olivat liikkeellä. Pitkän metsästysajan ja hirvilupien puitteissa meillä onkin vapaus valita mieleisin jahtipäivä. Hyvä niin.
Mutta nyt itse kysymykseen. Hirviä oli paljon tai vähän. Saalista saatiin eri tahdissa. Uroksilla oli suuret sarvet, mutta paljon nähtiin pieniä tappisarviakin. Joillakin juoksi tuplavasaporukoita usein passiketjun ohi, toisilla vain harvoin.
Siis monenkirjavaa vastausta, jotka saattavat vaihdella pienelläkin alueella. Syitä tähän voi olla monia kuten:
- Miten hirvikoirat toimivat?
- Miten monta päivää ehdittiin olla jahdissa?
- Miten hirvet liikkuivat kesä- ja talvilaitumien välillä?
- Metsästysonni?
- Jollekin paljon on vähän (ja toisinpäin)
Mitä muuta voimme sanoa? Oma riista tarjoaa metsästäjille erinomaisen tietopaketin ja mahdollisuuden vertailla esim. hirvisaaliin sukupuolijakaumaa tai metsästyspäivien määrää. Lämpökartat havainnollistavat missä mitäkin hirviä on kaadettu ja havaittu. Ja löytyy sieltä ne sarvien mitatkin. Raportit löydät myös Riistahavainnot -nettisivuilta.
Tavoitteet metsästyksessä
Hirvenmetsästykseen on asetettu tavoitteet. Oma riista -raporttien, rhy:n verotussuunnitelmien ja kanta-arvioiden avulla voidaan pohtia jo metsästyksen aikana, miten asetetut tavoitteet hirvikannan hoidossa täyttyvät. Seuraavilla kolmella kohdalla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa niin hirvikannan laatuun kuin määrään:
- Hirviä kpl/1000 ha (tiheys)
- Lehmä/sonni -suhde (sukupuolijakauma)
- Jäävän kannan vasaosuus (ikärakenne)
Metsästäjän small talk
Jotkut metsästysseurat tai riistanhoitoyhdistykset järjestivät hirvijahdin välipalavareita. Joskus vastaavia palavereita näkyi pidettävän paikallisen huoltoaseman kahviossa tai kaupan kassajonossa. Syksyisin suomalainen keskustelunavaus alkaakin monesti kysymyksellä: ”Miten teillä menee hirvijahti?”
Metsästäjällä on usein vilpitön kiinnostus metsästyskaverin tai jopa tuntemattoman metsästäjän jahtimenestyksestä. Tärkeän kokemusperäisen tietomme lisäksi voimme hyödyntää Oma riista -raportteja. Ovathan ne meidän metsästäjien keräämää tietoa.
Jouduin syksyllä ostamaan uuden puhelimen, koska vanhasta oli näyttö särkynyt. Puhelinkaupassa tuli minulle tuntematon henkilö kysymään hirvenmetsästyksestä. Syynä oli varmastikin se, että päälläni oli oranssi metsästystakki ja lakki. Jaoimme toistemme hirvikokemukset samalla kun puhelinmyyjä asensi panssarilasia uuteen puhelimeeni. Keskustelu oli antoisa.
Hirvikeskustelu jatkuu
Alkuvuosi on sekä metsästysseurojen, että riistanhoitoyhdistysten vuosikokousten aikaa. Kulunut syksy on tuoreessa muistissa ja keskustelua hirvitilanteesta on hyvä käydä. Mutta ainoastaan keskustelua. Seuraavan kevään haettavia lupamääriä emme kokouksissa vielä päätä. Odotetaan ensin kanta-arviot ja rhy:n verotussuunnitelmat.
Mukavaa alkanutta jahtirikasta vuotta 2020!
Ps. Muistutuksena, että Metsähallituksen aluelupa (eraluvat.fi) tulee hakea tammikuun loppuun mennessä.
Ville Viitanen
Hirvitalousaluesuunnittelija, Lappi
Suomen riistakeskus