Siirry sisältöön

Hirviporukassa vedetään yhtä köyttä

Metsästyskausi on kiihkeimmillään. Olet odottanut hirvimetsälle lähtöä kuin lapsi jouluaattoa. Mutta miksi? Hiljattaisen (2019) kyselytutkimuksen (metsastajalehti.fi) mukaan luontokokemukset ja elämykset ovat tärkein syy metsästää hirveä. Joillekin hirvenmetsästys on omaa aikaa ja hyvää hirvenlihaa.

Kokemuksia ja riistanlihaa saa toki lintu- ja jänismetsälläkin, mutta hirvenmetsästys on paljolti myös sukulaisten ja ystävien kanssa olemista. Siksipä syyslomat sovitaan setien ja serkkujen kanssa jo hyvissä ajoin.

Muuttuvassa ja välillä epävarmassakin maailmassa ovat perinteet ja tutut ympäristöt meille tärkeitä. Ne tuovat turvallisuuden tunnetta ja uskoa tulevaan. Tutkimusten mukaan metsässä liikkuminen vähentää stressiä (yle.fi) jo lyhyellä ajalla. Väitän, että stressi laskee myös tuttujen ihmisten näkemisestä. Hyvän olon tunne syntyy, kun metsästyspäivän jälkeen syöt voissa paistettua hirvenmaksaa, jonka mummo on valmistanut jälkikasvulleen. Sauna on jo lämpiämässä.

Hirviporukka istuu nuotiolla
Evästauot ovat tärkeässä roolissa metsästysreissuilla. Kuva: Antti Rinne

Monesti metsästysseura(mme) on kylän ainoa voimaa kantava yhteisö, mikä pitää huolen jokaisesta. Nuorille annetaan mahdollisuuksia ja vanhoja kannustetaan pysymään mukana toiminnassa. Arkiset tervehdykset ja kuulemisten vaihdot voivat joskus vaihtua vakavampaan. Hiljaisia hetkiä pidetään pois nukkuneille metsästyskavereille ja tarvittaessa hirviporukka kantaa jäsenensä viimeiselle leposijalleen.

Ihminen haluaa kuulua johonkin. Yhteenkuulumisen tunne on tärkeää niin nuorelle kuin vanhalle. Yksin asuvalle ja perheelliselle. Hirviporukka on yhteisö, jossa jokaisella on roolinsa ja tehtävänsä. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea ja yhteisössäkään kädenväännöltä ei aina vältytä. Pääasia on, että kaikki saavat tehdä sitä mitä haluavat tai mihin pystyvät.

Aleksis Kiven eli suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10. lokakuuta jatkuu Lapissa hirvenmetsästys. Vaikka Kiven aikana hirvi oli Suomessa yhtä yleinen kuin nykyään nousulohi Kemijoessa, olisi Kivikin varmasti metsälle mielinyt, sillä lähteiden (nurmijarvi.fi) mukaan kansalliskirjailijamme monesti sieltä tavattiin. Veljeksethän jo metsään menivät.

 

Ville Viitanen

Hirvitalousaluesuunnittelija, Lappi

Suomen riistakeskus