Siirry sisältöön

2015

Sekavaa byrokratiaa hirviluvissa?

Olen lueskellut juuri saamaani Lapin käräjäoikeuden päätöstä luvatonta pyyntiä ja metsästysrikosta koskevasta rikosasiasta, jossa hyvä tuttavani oli yhtenä syytettynä. Perimmäisenä syynä koko oikeudenkäynnille oli se, että metsästyslain 8§:n alueella Valtion maille hirvilupien saamiseen tarvitaan kahden eri viranomaisen luvat ja näiden viranomaisten yhteistyö ei näyttänyt tässä yksittäistapauksessa toimivan.

Muutostarpeita

Olen viime päivinä lukenut aluekokousten ja alueneuvostojen esityksiä Valtakunnalliselle riistaneuvostolle. Esityksiä on tullut melko runsaasti, mikä kielii siitä, että todellisia muutostarpeita on. Tietenkin joukossa on esityksiä, joista osa metsästäjistä on täysin eri mieltä. Sovittujen toimintatapojen mukaan VRN käsittelee kaikki esitykset ja päättää, mitä niiden osalta tehdään.

Pysyvää on vain muutos – niin metsästysasioissa kuin elämässä yleensä

Riistahallinnossa on ollut melkoista myllerrystä. Neljä vuotta sitten uudistettiin koko riistahallinnon järjestelmä. Sitten on laadittu hoitosuunnitelmia muun muassa tärkeimmälle riistaeläimellemme, hirvelle, ja viimeksi paljon keskustelua herättänyt susikannan hoitosuunnitelma. Aikomukseni on blogissani tehdä keskustelunavauksia ja ottaa kantaa vireillä oleviin uudistuksiin.