(Phasianus colchicus)
Tuntomerkit: Teertä suurempi pitkäpyrstöinen peltokanalintu. Koiras kirkasvärinen, höyhenpuku kuparinruskea, tummin läikin, vatsa on tumma, pää vihertävänkiiltoinen, päässä töyhdöt, silmän ympärillä punaiset ihopoimut, kaulassa usein valkea rengas. Naaras tasaisen kellanruskea tummatäpläinen. Fasaanin väritys vaihtelee ja siitä tavataan tummaa melanistista muotoa. Nuoret lyhyempipyrstöisiä kuin naaraat ja vaaleampia.
Esiintyminen: Kotoisin Aasiasta. Istutettu Suomeen 1850-luvulla. Tavataan maan etelä- ja keskiosissa viljelysseuduilla ja taajamien läheisyydessä. Karttaa yksinäisiä suuria metsäalueita. Tarhakasvatus yleistä.
Lisääntyminen: Soidin huhtikuussa. Koiraan soidinhuuto käheä ’göök-köö’, jota säestää siiveniskuilla. Kukko kokoaa soidinreviirilleen haaremin, johon kuuluu jopa 6–7 naarasta. Munii touko-kesäkuussa 8–13 ruskehtavan harmaata tai vihertävän ruskeaa munaa. Pesä maassa heinikossa niityllä tai pensaikossa.
Ravinto: Jyvät, rikkakasvien siemenet, lehdet, kukinnot, varvut ja eläinravinto.