Suopmelaččaid jurddašeapmi meahcásteapmái šaddan miehtemielalabbon

Eanetlohku suopmelaččain jurddaša meahcásteamis miehtemielalaččat. Miehtemielalaš jurddašeapmi lea lassánan ja negatiivvalaš jurddašeapmi geahppánan jahkái 2004 veardidettiin. Taloustutkimus Oy lea čielggadan ášši Suoma fuođđoguovddáža beales.

Dutkamuša mihttomearrin lea čielggadit suopmelaččaid jurddašeami meahcásteamis ja veardidit heivvolaš osiid bokte jurddašeami rievdama 2004 dahkkon dutkamuššii. Dutkamuša várás lea jearahallojuvvon 15-79-jahkásaš suopmelaččaid, geain 13 %:as ledje meahcástanvásáhusat. Dutkamuša ollášuhtii Taloustutkimus Oy.

Dutkamuša mielde eanetlohku (61 proseantta) suopmelaččain jurddaša miehtemielalaččat meahcásteamis, 26 proseantta ii váldde beali ja 13 proseantta negatiivvalaččat. Eará fuođđošlájaid bokte oaidnit seammá ovdánanháltti dego almmolaččat meahcásteami jurddašeamis. Meahcásteamis jurddašit dál eanet miehtemielalaččat go goassige ovdal 1986 álggahuvvon oaiviliskkademiid rájes.

Dušše návddiid meahcásteapmái olbmuid jurddašeapmi lea eanet kritihkalaš go jagi 2004. Almmolaš jurdda goittotge lea ain, ahte maiddái stuorranávddiid meari galgá sáhttit muddet meahcástemiin.

Almmolaččat meahcásteami eai vásit uhkidit fuođđoeallenáliid. Dás jurddaguoddobiras lea seammálágan go jagi 2004 dutkamušas. Eanemus miehtemielalaš jurddašeapmi lea ealgaealliid meahcásteapmái. Almmolaš miehtemielalaš jurddašeamis fuolatkeahttá meahcástus lea luondduriggodagaid ávkkástallanvuohkin čielgasit murjema, guolásteami ja guobbariid čoaggima maŋábealde.

Juohke dutkojuvvon fuođđošlája boktá oaidná, ahte daid meahcásteapmái miehtemielalaččat jurddašeaddjit leat eanet go negatiivvalaččat jurddašeaddjit. Ealgaealliid meahcásteapmái miehtemielalaččat jurddašeaddjit leat juobe golmmas njealji suopmelaččas. Almmáiolbmuid jurddašeapmi lea eanet miehtamielalaš go nissonolbmuid jurddašeapmi juohke fuođđošlája meahcásteami bokte.

Meahcásteami dárkkuhussii ii suopmelaš vástideaddjiin gávdno ovttačilggolaš vástádus. Viđadasa mielas meahcásteami dárkkuhus lea fuođu bivdin borramuššan, váile viđadasa mielas meahcástansoju ollašuhttin, olgolihkadeapmi ja lihkadeapmi dahje vuoiŋŋalaš áhpásmuhttin. Fuođu bivdin borramuššan badjána eandalii vuollel 30-jahkásaččaid vástádusain.

Meahcásteaddjit vásihuvvojit ovddit dutkamuša bohtosiid dávjjibut maiddái luonddusuodjaleaddjin. Eanetlohku suopmelaččain lea dan oaivilis, ahte meahcásteaddjit čuvvot addojuvvon mearrádusaid, oaivil dán áššis lea goittotge rievdan eambo kritihkalažžan.

Suopmelaš eanetlohku dubme stuorranávddiid lobihis bivddu. Goittotge juohke viđát dohkkeha stuorranávddiid lobihis bivddu, jus lágalaš bivdolobi ii oaččo. Badjelaš bealli jearahallojuvvon olbmuin lea dan mielas, ahte šilljobiirii boahtán stuorranávddi oažžu goddit. 34 proseantta oaivvildit, ahte gumppet leat liiggás olu, 41 proseantta leat eará oaivilis.

Helssega ja Uusimaa leana olbmot jurddašit meahcásteamis dábálaččat negatiivvalabbot eará riikka ássiid ektui. Eandalii dutkamušas badjána, ahte stuorranávddiid meahcásteapmái lea negatiivvalaš jurddašeapmi, 40 % Helssega ja Uusimaa olbmuin vuostálastet dan.

Dutkamušas jerre maiddái vástideaddjiid guovža- ja gumpebalus. Guovžža ballet 46 proseanta jearahallon suopmelaččain, gumppe fas 47 proseantta. Guovžža ballu lea dábáleamos oarje-, nuorta- ja davvisuopmelaččaid gaskavuođas, gumppe ballet gaskamearálačča dávjjibut Oarje-Suomas. Meahcásteaddjit ballet eanet guovžžas go gumppes.

Suoma fuođđoguovddáža doaibman lea ovddidit gierdavaš fuođđodoalu. Meahcásteapmi lea vuohki čoaggit fuođđoresurssa buvttadeami.

Additional information