Siirry sisältöön

Vieraslajien maahantuontiin rajoituksia

Vieraslajilaki tulee voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on estää vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille.

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Haitalliset vieraslajit nimetään EU:n vieraslajiluettelossa. EU:n luettelon lisäksi voimme kansallisesti määritellä muita haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa.

EU:n luettelo haitallisista vieraslajeista hyväksyttiin joulukuun alussa 2015. Luettelon odotetaan tulevan voimaan tammikuun 2016 aikana. Luetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Samoja kieltoja voidaan soveltaa myös meillä kansallisesti nimettyihin haittalajeihin, joista voi aiheutua vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle tai vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle. Kansallisista haittalajeista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka tulee voimaan samaan aikaan vieraslajilain kanssa. Sekä EU:n vieraslajiluetteloa että kansallista luetteloa tarkistetaan ja täydennetään tarpeen mukaan.

Haitallisten vieraslajien kansalliseen luetteloon kuuluvat lajiryhminä nisäkkäistä petoeläimet ja lepakot sekä linnuista päiväpetolinnut, pöllölinnut ja varikset. Luontoon päästessään nämä lajit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistuksellaan, kilpailemalla samoista pesäpaikoista tai ravinnosta sekä levittämällä tauteja. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja, joista tiedetään aiheutuneen viime vuosina vahinkoa erityisesti Varsinais-Suomen alueella.

Maahantuonti- ja muita kieltoja ei sovelleta sellaisiin eläinyksilöihin, joita käytetään esimerkiksi eläintarhoissa tai turkiseläiminä. Kieltoja ei sovelleta myöskään kesyihin kissoihin tai koiriin eikä fretteihin.

Joitakin EU-luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvia lajeja pidetään tällä hetkellä seura- ja harrastuseläiminä. Eläimet, jotka on saatu ennen luetteloiden voimaantuloa, voidaan pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajien tulee kuitenkin estää eläinten lisääntyminen ja pääsy ympäristöön.

Kansallisessa luettelossa haitallisena vieraslajikasvina nimetään tässä vaiheessa ainoastaan kaukasianjättiputki. Muut Suomessa esiintyvät jättiputkilajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista
Asetuksen perustelumuistio
Laki metsästyslain 42 ja 75 §:n muuttamisesta
EU:n vieraslajiluettelo

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
EU:n vieraslajiluettelo: (7.1.2015 lähtien) neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 16 2259, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [johanna.niemivuo-lahti]
Vieraslajilaki: lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [pekka.kemppainen]

Lisätietoa haitallisista vieraslajeista kansallisessa portaalissa

Lue alkuperäinen tiedote maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta