Siirry sisältöön

Valkohäntäpeurojen metsästyksessä ratkaiseva jakso jäljellä

Valkohäntäpeuran metsästyskaudesta on jäljellä kannan pienentämisen kannalta ratkaiseva osa. Loppukauden aikana saatava saaliin määrä ja rakenne ratkaisevat peurakannan koon ja tulevan kehityksen ja sitä kautta vaikutuksen mm. runsaaseen peurakolarimäärään.

Koko lounaisen Suomen vahvan peurakannan alueella on tavoitteena peurakannan pienentäminen. Tämän toteutuminen edellyttää, että metsästyskauden kokonaissaalis nousee selvästi edellisvuotta suuremmaksi. Pohjois-Hämeen riistakeskusalueella myönnetyt pyyntiluvat mahdollistavat jopa yli 5000 yksilön valkohäntäpeurasaaliin.

Pohjois-Hämeessä peurakannan tilanne on voimakkaasti jakautunut ja valtaosa peurakannasta sijoittuu alueen lounaisiin osiin Jalannin, Lempäälän seudun, Sääksmäen-Valkeakosken ja Nokian seudun riistanhoitoyhdistysten alueille ja kannan pienentämistavoitteet koskevatkin lähinnä juuri edellä mainittua aluetta. Myös muualla toimialueella peurakanta on runsastunut, mutta peuratiheydet ovat selvästi pienempiä.

Pohjois-Hämeessä tiheän peurakannan alueella pyyntiluvista on tällä hetkellä käytetty runsaat 40 prosenttia. Kyseisellä alueella tavoitteena tulee olla mahdollisimman kattava pyyntilupien käyttö, jotta kannan pienentämistavoitteet saavutetaan. Saaliin rakenteella on tärkeä merkitys kannan kehitykselle. Jotta verotus kohdentuu riittävästi myös tuottaviin yksilöihin, niin saaliissa tulee olla yli puolet naaraspeuroja. Urosvoittoisella verotuksella kannan leikkaaminen ei onnistu.

Verotustavoitteen saavuttaminen on haasteellista ja vaatii sitoutumista ja työtä peuranmetsästäjiltä sekä ohjausta metsästyksen johtajilta. Asia on kuitenkin tärkeä, jotta peurakantaa voidaan säädellä yhteiskunnan kannalta kestävälle tasolle.

Vuodelta 2018 on Pohjois-Hämeestä tähän mennessä kirjattu yhteensä hieman runsaat 400 peurakolaria. Määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna, mutta on edelleen korkea verrattuna aiempien vuosien kolarimäärään.

Valkohäntäpeuran metsästyskausi jatkuu ensimmäistä kertaa helmikuun puoliväliin saakka. Tosin sillä rajoituksella, että tammikuun lopun jälkeen metsästyksessä ei saa käyttää koiraa. Suuri osa peurasaaliista saadaan kuitenkin vahtimismetsästyksessä, joten helmikuulle pidennetty metsästyskausi mahdollistaa osaltaan aiempaa suuremman saalismäärän saavuttamisen.

Lisätietoja:
Riistapäällikkö Jani Körhämö p. 029 431 2281

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat