Metsäpeurakanta

Suomessa metsäpeurat elävät osakantoina joko osittain tai kokonaan erillään toisistaan. Osakantoja hoidetaan kantakohtaisesti suojelun ja kestävän käytön periaatteita noudattaen.

Kainuun osakanta

1900-luvun alkupuolella metsäpeura kuoli Suomesta käytännössä sukupuuttoon, mutta saapui uudelleen 1940- ja 1950-luvuilla Neuvostoliitosta, jossa oli säilynyt elinvoimaisia laumoja. Kanta lähti hitaaseen kasvuun ollen suurimmillaan noin 1 700 yksilöä vuonna 2001. Sittemmin kannan koko on laskenut, vakiintuen noin 800‒900 yksilön suuruiseksi.

Kainuun osakannan arvioitu yksilömäärä eri vuosina.

Kainuun osakannan arvioitu yksilömäärä eri vuosina.

Suomenselän osakanta

Suomenselän osakanta on saanut alkunsa vuonna 1979 Kuhmosta Salamajärven kansallispuistoon tehdystä palautusistutuksesta, jonka myötä kanta lähti vakaaseen kasvuun kohti nykyistä tasoaan. Tällä hetkellä Suomenselän osakanta on yksilömäärältään osakannoista suurin, reilut tuhat yksilöä.

Suomenselän metsäpeurat elävät vedenjakaja-alueella, erityisesti Perhon, Halsuan, Lestijärven ja Toholammin seuduilla. Talvisin laumat kerääntyvät Lappajärven itä- ja pohjoispuolelle.

Suomenselän osakannan arvioitu suuruus.

Suomenselän osakannan arvioitu suuruus. Vuodesta 1992 lähtien suuruus on arvioitu helikopterilaskennoilla.

Ähtärin ja Ruunaan osakannat

Selvästi pienimmät osakannat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä ja Pohjois-Karjalassa Lieksan Ruunaalla.

Ähtärin osakanta elelee Suomenselän eteläosissa, Karstulan ja Soinin rajaseuduilla. Kannan suuruus oli vuoden 2013 laskennassa yhteensä 25 yksilöä. Ruunaan kannan suuruus on ollut 20‒30 yksilöä, mutta nykyisin kannan olemassaolosta ei ole täyttä varmuutta.

Päivitetty 23.4.2013